TE: Tekeydy ulko­maalaiseksi, vältä verot

Talouselämä uutisoi veronkiertoa Suomessa käsittelevästä Tilastokeskuksen raportista. Artikkeli kuvailee taas yhtä tapaa, jolla jo ennestään varakkaan on mahdollistaa kasvattaa omaisuuttaan nopeasti huomattavissa määrin - kiertämällä julkisten palveluiden maksamiseen käytettävän verotuksen osuus sijoitusvoitoista.

Harmaa talous on ongelma ravintola- ja rakennusalalla - mutta ehkä vielä suurempi ongelma se on sijoittajien keskuudessa.

Yksi keskeinen ongelma on, että Suomessa sallitaan sijoittajien nimettömyys hallintarekisterin muodossa. Ulkomaalaiset omistajat voivat omistaa suomalaisyhtiöitä hallintarekisterin kautta - eikä kukaan voi tietää, keitä nuo omistajat oikeasti on.

"Suomalainen voi hankkiutua hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajaksi esimerkiksi ottamalla yhteyttä ulkomaisiin sijoituspalveluyrityksiin henkilökohtaisesti tai internetin välityksellä. Useilla suurilla ulkomaisilla pankeilla on suomalaista henkilökuntaa palvelemassa suomalaisia sijoittajia, ja nämä pankit ovat myös ilmoittaneet hallintarekisteröivänsä kaikki, myös suomalaiset sijoittajat."

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan suomalaiset yksityishenkilöt jättivät vuonna 2008 vähintään 700 miljoonaa euroa ulkomailta saatuja pääomatuloja ja ulkomaisten etävälittäjien kautta tehdyistä kaupoista saatuja myyntivoittoja verotuksen ulkopuolelle.

Julkisen sektorin rahoitus kärsii lukuisista erilaisista ongelmista ja rakenteellisista heikkouksista - muutamia Euroopan kriisiä nyt syventäviä piirteitä on esimerkiksi käsitelty Parecon Finlandin haastattelussa taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnelin kanssa.

Omistuksen kasautuessa vaikkapa Talouselämän artikkelissa kuvailtujen kehityssuuntien ja verotuksen aukkojen kautta ei ainoa vaikutus ole se, että ennestään rikkaat rikastuvat - kun julkisen sektorin rahoituksen pohja murenee, heikkenee peruspalveluiden varassa olevien ihmisten asema jatkuvasti.

Keväällä Parecon Finlandin blogissa nostettiin aiheeseen liittyen esiin myös Suomen Attacin kommentit sijoitusrahastojen omistussuhteiden salaamisen suunnitellusta laajentamisesta.

Talouselämä 6.9.2011
Tekeydy ulko­maalaiseksi, vältä verot

Harmaa talous on ongelma ravintola- ja rakennusalalla - mutta ehkä vielä suurempi ongelma se on sijoittajien keskuudessa.

Näin toteaa uuden Tilastokeskuksen Tieto&Trendit-lehden tyrmäävä katsaus, joka tarkastelee sijoittajien eri keinoja kiertoo verottajan kouraa.

Verottajalta salattujen tulojen suhteellinen osuus on kansainvälisessä sijoitustoiminnassa ylivoimaisesti suurempi kuin harmaan talouden perinteisillä toimialoilla, ilmeni taannoin eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämässä tutkimuksessa.

Katsauksesta saa kuvan, että verottajan koura vuotaa kuin seula, kun se yrittää kerätä sijoittajilta asianmukaisia veroja.

Yksi keskeinen ongelma on, että Suomessa sallitaan sijoittajien nimettömyys hallintarekisterin muodossa. Ulkomaalaiset omistajat voivat omistaa suomalaisyhtiöitä hallintarekisterin kautta - eikä kukaan voi tietää, keitä nuo omistajat oikeasti on.

Vitsi tietysti on, että myös suomalaiset voivat esiintyä tällaisina "ulkomaalaisina". Se on itse asiassa Tieto&Trendit-lehden mukaan jopa "houkuttavaa ja helppoa".

Näin se käy:

"Suomalainen voi hankkiutua hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajaksi esimerkiksi ottamalla yhteyttä ulkomaisiin sijoituspalveluyrityksiin henkilökohtaisesti tai internetin välityksellä. Useilla suurilla ulkomaisilla pankeilla on suomalaista henkilökuntaa palvelemassa suomalaisia sijoittajia, ja nämä pankit ovat myös ilmoittaneet hallintarekisteröivänsä kaikki, myös suomalaiset sijoittajat."

Tällöin esimerkiksi pörssiyhtiöiden osakkeista saadut myyntivoitot ovat verovapaita, ja osingoista voi selvitä verosopimuksesta riippuen joko kokonaan ilman lähdeveroa tai selvästi lakisääteistä pienemmällä veroprosentilla.

Toinen tärkeä reitti hallintarekisteröityihin arvopapereihin toimivat salkkuvakuutukset eli sijoitussidonnaiset henkivakuutukset.

Lisäksi verottajaa voi jymäyttää käyttämällä osakekauppoihin Helsingin pörssissä toimivia ulkomaalaisia etävälittäjiä, jotka eivät pääsääntöisesti lähetä välittämistään kaupoista tietoja verohallinnolle.

Kallista hupia

Kuinka kalliiksi nämä ja muutkin temput käyvät?

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan suomalaiset yksityishenkilöt jättivät vuonna 2008 vähintään 700 miljoonaa euroa ulkomailta saatuja pääomatuloja ja ulkomaisten etävälittäjien kautta tehdyistä kaupoista saatuja myyntivoittoja verotuksen ulkopuolelle.

Täysin arvailujen varassa on, missä määrin yritysten nimissä saatuja pääomatuloja on jäänyt ilmoittamatta tai kuinka paljon suomalaiset nostavat verottomia osinkoja hallintarekisteröidyistä osakkeista.

Artikkelin mukaan sekä Suomen että muiden maiden veroviranomaisille tuntemattomiksi jääville ulkomaisille – tai ulkomaalaisina esiintyville – sijoittajille maksettiin vuonna 2008 noin viisi miljardia euroa osinko- ja korkotuloja. Osasta siitä on ehkä maksettu vero - osasta ei.

Raportin loppulausunto on karu: "Sallimalla arvopaperiomistuksen nimettömyyden Suomi toimii tosiasiassa eräänlaisena veroparatiisivaltiona, joka ei pysty tehokkaasti valvomaan sen enempää omia kuin muidenkaan valtioiden verointressejä."

YLE: Raha saa kiertämään vastuun laivojen romutuksesta

YLE:

...suomalaisyritykset kiertävät ympäristösäännöksiä myymällä laivoja romutettavaksi kansainvälisten kauppiaiden kautta [...]

Kansainväliset sopimukset kieltävät jätteiksi luokiteltavien laivojen dumppaamisen Euroopan ulkopuolelle, mutta romutuksia seuraavan ranskalaisjärjestön mukaan suomalaiset varustamot kiertävät sopimukset välikäsien avulla.[...]

- Omistajat tienaavat paljon rahaa, kun he lähettävät laivansa romutettavaksi Aasiaan, [ympäristöjärjestö Robin des Boisin edustaja Jacky Bonnemains] jatkaa. [...]

Aasian romutushietikoilla työntekijöiden turvallisuus on huono eikä ympäristöstä juuri välitetä.
Global Freighterin entinen omistaja, Powerline-varustamo ei kerro, oliko sillä tieto, että alus on päätymässä romuttamolle.

- Varustamon ja ostajan väliseen sopimukseen kuuluu, että me emme kommentoi asiaa, johtaja Jussi Koskinen Powerlinesta sanoo.

Ympäristön jatkuvuuden tehokas varmistaminen joutuu usein ristiriitaan kannattavan liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Hinnat ja kustannukset eivät ota järjestelmällisesti huomioon kauppatapahtumien ulkoisvaikutuksia. Ympäristön säilyvyyden varmistamiseksi tarvittavat lisäinvestoinnit voidaan jättää hoitamatta niin kauan kuin liiketoiminta vain on kannattavaa, ja seuraukset jäävät toisten maksettavaksi useimmiten joko verorahojen tai hoitamattomien ympäristötuhojen muodossa.

Ne ihmiset, joihin ostajien ja myyjien (uutisen esimerkissä suomalaisyrityksen ja kansainvälisten kauppiaiden) välinen kauppatapahtuma vaikuttaa suuresti esimerkiksi vakavien terveyshaittojen ja jopa kuolemantapausten muodossa, eivät voi vaikuttaa markkinoilla ostopäätökseen millään suoralla tavalla. Koska vaikutuskeinoja ei ole, muodostuu näistä haitoista itse asiassa yksi mahdollinen tapa tehdä liiketoiminnasta kannattavampaa.

Markkinatalouden tavassa kohdentaa tuotantoa ja määrittää hintoja ei olekaan rakenteellista keinoa ottaa tuotteen tai tuotannon negatiivisia ulkoisvaikutuksia lähes lainkaan huomioon, ja tämä vääristää usein tuotteiden markkinahintoja kauas niiden todellisista kustannuksista. Valvonta jää valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kuluttajien tehtäväksi.


YLE 13.10.2011
Varustamoille sapiskaa: "Raha saa kiertämään vastuun laivojen romutuksesta"

Suomalaisten laivojen purkaminen Aasiassa nostattaa jälleen kiistoja. Ranskalainen ympäristöjärjestö syyttää, että suomalaisyritykset kiertävät ympäristösäännöksiä myymällä laivoja romutettavaksi kansainvälisten kauppiaiden kautta.

Suomalaisomistuksessa olleen laivan epäillään jälleen matkaavan purettavaksi vaarallisiin oloihin. Purku uhkaa rahtilaiva Global Freighteriä. Nimi on tuttu ainakin laivaharrastajille, sillä alus nousi julkisuuteen vuonna 2004, kun se ajoi Turun saaristossa karille ja oli upota.
Kovan onnen laiva seikkaili otsikoissa myös vuosi sitten, kun humalainen kapteeni aiheutti kauhua kaahamalla Saksassa kovaa vauhtia uhkaavan lähellä satamaa.

Uusin käänne laivan tarinassa alkoi tänä syksynä. Aluksen entinen omistaja, Lillbacka-konserniin kuuluva Powerline-varustamo myöntää, että laiva lähestyy todennäköisesti parhaillaan Aasian pahamaineisia romutusrantoja.

Varustamo vaikenee kuitenkin täysin tapauksen yksityiskohdista.

Epäilyt heräsivät

Varustamo myi vuonna 1977 rakennetun aluksen alkusyksystä uudelle omistajalle. Uhka päätymisestä romuttamolle Aasiaan herätti myös ympäristöviranomaisten huomion, mutta itse varustamoa ei epäillä mistään, koska alus lähti Suomesta normaalisti kuljettamaan rahtia Saksaan.

- Me olemme ilmoittaneet Saksan viranomaisille, että tämä alus on myyty, jolloin he osaavat olla valppaana, sanoo yksikönpäällikkö Risto Saarinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Sopimusten kiertämistä

Kansainväliset sopimukset kieltävät jätteiksi luokiteltavien laivojen dumppaamisen Euroopan ulkopuolelle, mutta romutuksia seuraavan ranskalaisjärjestön mukaan suomalaiset varustamot kiertävät sopimukset välikäsien avulla.

- Laivojen eurooppalaiset omistajat, heidän joukossaan suomalaiset, siirtävät vastuun kansainvälisille kauppiaille, jotka ostavat laivan ennen romutusta, syyttää ympäristöjärjestö Robin des Boisin edustaja Jacky Bonnemains.

- Omistajat tienaavat paljon rahaa, kun he lähettävät laivansa romutettavaksi Aasiaan, hän jatkaa.

Varustamo vaikenee

Aasian romutushietikoilla työntekijöiden turvallisuus on huono eikä ympäristöstä juuri välitetä.

Global Freighterin entinen omistaja, Powerline-varustamo ei kerro, oliko sillä tieto, että alus on päätymässä romuttamolle.

- Varustamon ja ostajan väliseen sopimukseen kuuluu, että me emme kommentoi asiaa, johtaja Jussi Koskinen Powerlinesta sanoo.

- Ainakaan meidän taholta ei ole kierretty mitään sääntöjä, olemme myyneet laivan avoimin kortein, hän vakuuttaa.

Laivoissa myrkkyjä

Global Freighterin ikäisissä aluksessa on usein esimerkiksi syöpää aiheuttavia aineita, jotka ovat vaarallisia alkeellisissa oloissa työskenteleville purkajille.

- Siellä on todennäköisesti asbestia, siellä on todennäköisesti pcb:tä sisältäviä kondensaattoreita, siellä on aivan varmasti öljyä, ja nämä ovat kaikki ongelmajätteitä, sanoo Risto Saarinen Sykestä.

Jussi Koskinen joutuu miettimään hetken, onko Global Freighterissa vaarallisia aineita. Hän muistelee, että aluksessa ei olisi dokumenttien mukaan asbestia.

- Entä pcb:tä?

- Jos nyt samaa dokumenttia muistan, niin siinä mainitaan, että se on puhdas myös näistä aineista, hän jatkaa.

Koskinen ei osaa sanoa, onko laivassa muita ympäristömyrkkyjä tai ongelmajätteeksi luokiteltavia aineita.

- Polttoaineita voi olla jotakin, mutta aika tyhjäksi se on varmaan ajettu, jos se rantaan on mennyt.

Ranskalaisjärjestön mielestä laivat pitäisi romuttaa Euroopassa, jossa ympäristönormit ovat tiukemmat ja palkat paremmat.

YLE: Valtio nipistää roimasti homekoulujen korjauksesta

YLE:

Koko maassa uusiin koulurakentamis-hankkeisiin varataan ensi vuonna viisi miljoonaa euroa. Hallituksen budjettiesityksen summa riittää vain muutaman home- tai kosteusvauriosta kärsivän koulun remontointiin. Ongelmia aiheutunee ainakin pienille kunnille.

YLE uutisoi koulujen homeongelmien viivästymisestä julkisen sektorin rahoituksen tiukentuessa. Monien mielestä tämä olisi todennäköisesti viimeisiä toivottuja säästökohteita. Tämänkaltaiset vaikeat valinnat kertovat osaksi myös demokratiavajeesta, kuten esimerkiksi tutkija Anne Luomala on työssään selvittänyt.


Turun Sanomat 11.10.2011
Valtio nipistää roimasti homekoulujen korjauksesta

Koko maassa uusiin koulurakentamis-hankkeisiin varataan ensi vuonna viisi miljoonaa euroa. Hallituksen budjettiesityksen summa riittää vain muutaman home- tai kosteusvauriosta kärsivän koulun remontointiin. Ongelmia aiheutunee ainakin pienille kunnille.

Tänä vuonna valtio on avustanut koulujen peruskorjaushankkeita sekä kosteus- ja homevaurioremontteja 36 miljoonalla eurolla. Summa on laskenut vuosien ajan, eikä valtionosuutta ole riittänyt kuin joka neljänteen hakemukseen.

Hallituksen budjettiesityksessä koulurakentamiseen luvataan ensi vuonna enää viisi miljoonaa euroa. Kuntaliiton rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki pitää summaa riittämättömänä.
- Eihän sillä saa kuin yhden tai kahden rakennuksen peruskorjauksen tai kosteus- ja homevaurioiden korjauksen, että sehän on aivan vitsi, Ruokojoki sanoo.

Valtiovarainministeriöstä arvioidaan, että jo aloitetut kouluremontit saadaan viimeisteltyä niille kiinnitetyn määrärahan turvin, mutta uusia hankkeita varten viisi miljoonaa on vähän. Kunnostusta vaativien rakennusten määrä ei kuitenkaan ole laskussa.

Suuret kaupungit pystyvät kustantamaan kouluremontteja omasta budjetistaan, mutta pienet kunnat ovat homekoulujensa kanssa pulassa valtionosuuksien kutistuessa. Pelkona on, että kunnat joutuvat turvautumaan remonteissa osamaksujärjestelyyn tai kalliiseen yksityiseen rahaan.

TS: Siivousalan työolot katastrofaaliset

Taloussanomat:

Kun työehtosopimuksen täyttäminen jää laillisestikin toimivissa yrityksissä Jenun mukaan usein puolitiehen, ei laittomalla puolella huolehdita työntekijöiden oikeuksista juuri lainkaan.

– Laittomasti maassa oleskelevat työntekijät ovat täysin haavoittuvaisessa asemassa. Työnantajat kiristävät heitä ilmiannon uhalla, Jenu sanoo.

Jenu muistuttaa, että myös laillisesti maassa oleskelevia voidaan kiristää uhkaamalla jättää oleskelulupa uusimatta, jos työntekijä ryhtyy hankalaksi. Seurauksena on jatkuva pelkotila.

Taloussanomien artikkeli listaa kattavasti esimerkkejä siivousalalta liittyen työntekijöiden puuduttaviin ja raskaisiin olosuhteisiin. Erityisesti eri tavoin heikossa asemassa olevat ryhmät, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, nuoret tai maahanmuuttajat ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa suhteessa työnantajaan, kuten olemme aiemmin nostaneet esiin.

Taloussanomien artikkeli nostaa esiin harmaan talouden siivousalalla. Elokuussa kirjoitimme myös miten Googlen kaltaiset yleensä lainmukaisina toimijoina nähdyt suuryritykset kierrättävät vastaavasti valtaosia voitoistaan harmaasti, verotuksen ulottumattomissa. Tämä kehitys puolestaan vahvistaa entisestään yksityisiä markkinatoimijoita, perustellusti jopa suoraan julkisen sektorin ja tasa-arvoisten peruspalveludien kustannuksella.

Turun Sanomat 5.9.2011
Laitonta menoa – tässä on siivoojan työn likainen puoli

Poliisi on suunnannut enenevissä määrin tarmoaan siivousalalla rehottavan harmaan talouden kaitsemiseen. Helsingin poliisilaitoksen talous- ja omaisuusrikosyksikkö on tutkinut useita siivousalan yrityksiä, joista on paljastunut törkeitä talousrikoksia. Epäiltyjä on parisenkymmentä, ja esitutkinnan aikana useita on ollut vangittuna ja pidätettynä.

– Tälläkin hetkellä tutkitaan yhteensä toistakymmentä yritystä ja kymmeniä henkilöitä. Ei tämä kuitenkaan tutkimalla lopu, Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja, rikostarkastaja Ilkka Koskimäki sanoo.

Takavarikkoon on tutkinnan yhteydessä päätynyt muun muassa yksi kiinteistö, käteistä rahaa sekä yli 400 000 euron arvosta autoja. Kotietsinnöissä apuna on ollut poliisin rahakoira, joka löysi kesäkuussa tehdyssä etsinnässä 15 000 euroa käteistä rahaa.

Pimeän työvoiman käyttö tapahtuu siivousalalla samalla tavalla kuin muillakin harmaan talouden vaivaamilla aloilla: palkkoja maksetaan pimeästi käteisellä ja tarvittavat kuitit saadaan kirjanpitoon muodollisilta alihankintayhtiöiltä tekaistujen laskujen muodossa. Määrä on merkittävä.

– Pelkästään kolmen yrityksen osalta tekaistuista kuiteista muodostuu 4,5 miljoonaa euroa väärää kirjanpitoa. Muut tapaukset mukaan lukien kokonaissumma nousee moninkertaiseksi. Volyymit alkavat olla huolestuttavia, Koskimäki sanoo.

Koskimäki muistuttaa, että paljastumisprosentti on poliisin ponnisteluista huolimatta alhainen, ja todelliset summat saattavat olla nyt mainittuihin verrattuna kymmenkertaisia. Tapauksia paljastuu yhä enemmän ja enemmän.

Siivoojia kaikkialta maailmasta,
tilanne ahdistavan vaikea

Siivousalan pimeän puolen peruskuva on se, että työntekijät ovat ulkomaisia, kun taas johto on suomalaisten ja ulkomaalaisten jakama. Työntekijät ovat tulleet Suomeen hyvin laajalti eri puolilta maapalloa. Joukossa on niin afrikkalaistaustaisia, itäeurooppalaisia kuin aasialaisiakin ihmisiä.

– Ihan laidasta laitaan ympäri maailman, Koskimäki sanoo.

Tällä hetkellä tutkittaviin tapauksiin poliisi ei epäile liittyvän ihmiskauppaa. Sen sijaan laitonta maassa oleskelua tapauksiin liittyy Koskimäen mukaan lähes sataprosenttisella varmuudella.

– Poliisi ei ole törmännyt laittomasti maassa oleskeleviin näissä tapauksissa, mutta työntekijöistä on selvillä vain pieni osa. Laittomasti maassa oleskelevat liittyvät näihin tapauksiin kuitenkin ihan säännönmukaisesti.

Laittomasti maassa oleskeleviin siivoojiin ovat kiinnittäneet huomiota myös työsuojeluviranomaiset, joiden arvion mukaan tilanne on ahdistavan huono.

– Jos oleskelee laittomasti maassa, on täysin altavastaajana, eikä voi valittaa esimerkiksi alipalkasta minnekään, työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.

Kun työehtosopimuksen täyttäminen jää laillisestikin toimivissa yrityksissä Jenun mukaan usein puolitiehen, ei laittomalla puolella huolehdita työntekijöiden oikeuksista juuri lainkaan.

– Laittomasti maassa oleskelevat työntekijät ovat täysin haavoittuvaisessa asemassa. Työnantajat kiristävät heitä ilmiannon uhalla, Jenu sanoo.

Jenu muistuttaa, että myös laillisesti maassa oleskelevia voidaan kiristää uhkaamalla jättää oleskelulupa uusimatta, jos työntekijä ryhtyy hankalaksi. Seurauksena on jatkuva pelkotila.

Palkkaa 5 e/h, työehto-
sopimuksista ei tietoakaan

Palkkoja siivousalan laittomille työntekijöille maksetaan huomattavan vähän. Helsingin poliisin Koskimäki arvioi palkkojen olevan ”selvästi alle kymmenen euroa tunnissa”. Työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu esittää vielä alhaisemman arvion.

– Uskoisin, että 5–6 euroa tunnissa on aika yleinen palkka. Mutta näitä on todella vaikea arvioida, hän sanoo.

– Tässä on myös muistettava, että työntekijät eivät välttämättä kerro palkastaan luotettavasti, eikä valtaosa työntekijöistä selviä meille koskaan. Palkkoja maksetaan lisäksi osittain laillisesti, osittain pimeästi ja osittain tilisiirtoina, osittain käteisellä. Tämä tekee seurannasta erittäin vaikeaa, poliisin Ilkka Koskimäki sanoo.

Lisäksi laillisesti maassa olevien työntekijöiden epäillään käyttäneen Suomen sosiaaliturvajärjestelmiä väärin. Näitä tapauksia tutkitaan erikseen ja niillä on omat seuraamuksensa.

Katja-Pia Jenu muistuttaa, että laillisestikin toimivissa siivousalan yrityksissä tehdään räikeitä rikkomuksia jatkuvasti.

– Ongelmia on etenkin pienissä yrityksissä. Lisiä ei makseta ja töitä teetetään työehtosopimuksen vastaisesti urakkapalkalla. Lisäksi työnantajat maksavat usein palkkaa lyhyemmältä ajalta kuin mitä työn tekeminen kestää, Jenu sanoo.

Jenun mukaan monissa yrityksessä ei ole työnantajavelvoitteista tietoakaan. Ei tiedetä, että palkan pitäisi perustua työehtosopimukseen, ja kaikki edut jäävät huomiotta.

– Siellä on laiminlyöty kaikki.

Pimeä toiminta kattaa leijonanosan
koko siivousalasta

Poliisin mukaan laiton siivoustoiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle, mutta sitä on muuallakin.

Siivottavat kohteet ovat useimmiten kauppaliikkeitä ja muita palvelualan liiketiloja. Joukossa on ollut myös joitain julkisen sektorin tiloja kuntapuolelta. Laiton liiketoiminta on haukannut siivousalasta jo useita prosentteja.

– Käsitykseni mukaan enää ei puhuta muutamista prosenteista, vaan ollaan lähempänä kymmentä prosenttia. Tätä on kuitenkin erittäin vaikeaa ja haastavaa arvioida, Koskimäki sanoo.

Siivousmarkkinan kokonaisarvo on Suomessa 800–900 miljoonaa euroa vuodessa, joten alalla vallitsevan harmaan talouden arvon voidaan arvioida liikkuvan 50–100 miljoonassa eurossa vuosittain. Poliisin mukaan ilmiö on ollut alalla ainakin muutamia vuosia ja voimistuu koko ajan. Hän kertoo, että rikkomuksia paljastuu aina sieltä, mihin poliisi suuntaa valvontaansa.

– Siivousala nousee harmaan talouden ongelma-alana rakennusalan rinnalle, siltä tässä huolestuttavasti näyttää, Koskimäki sanoo.

Ongelmana laajuus on huomattu myös siivousalalla toimivan Lassila & Tikanojan leirissä.

– Alalla on toimijoita, jotka eivät pelaa samoilla pelisäännöillä. Tämä on varsin laajamittaista. Jo tuo 4,5 miljoonaa euroa on karmiva summa, ja se on vain alkua, L&T:n talousjohtaja Ville Rantala sanoo.

Ostajan vastuu
on ainoa lääke

Koskimäen mukaan ainoa tapa kehityksen pysäyttämiseen olisi siivouspalvelun ostajan vastuun toteutuminen paremmin.

– Toimeksiantajien rooli on keskeisessä asemassa harmaan talouden torjunnassa. Useat eivät edes jaksa välittää ja hakevat vain pieniä kustannuksia. Mutta jos kaikki tilaajavastuulain mukaiset toimenpiteet toteutetaan ja alihankkijoilta vaaditaan kaikki dokumentit, ei ongelmia pitäisi olla, Ilkka Koskimäki Helsingin poliisista sanoo.

L&T:n Ville Rantala kertoo liikevoittomarginaalin liikkuvan siivousalalla pääsääntöisesti alle kymmenessä prosentissa, joskus alle viidessäkin prosentissa.

– Jos joku tarjoaa siivouspalveluita 30 prosenttia halvemmalla hinnalla, niin kyllähän hälytyskellojen pitää soida, että siellä on hämäriä metodeja käytössä, Rantala sanoo.

Rantala kiittelee poliisin työtä, mutta peräänkuuluttaa myös ostavan tahon vastuuta ja sanoo sen olevan merkittävin kanava, jota pitkin tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

– Palvelunhankkijan vastuu ja etiikka ovat keskeisessä asemassa. Kun toiminta on ollut näin laajamittaista, niin se on varmasti ollut liiankin helppoa, Rantala sanoo.

Työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu on Koskimäen ja Rantalan kanssa samoilla linjoilla.

– Parhaiten auttaisi se, että siivoustyön tilaajat kiinnostuisivat siitä, ketkä työtä oikeasti tekevät, hän sanoo.

Ostavan yrityksen tulisi harmaan talouden tehokkaan torjumisen vuoksi pyytää palveluntarjoajaa toimittamaan kaikkien – jopa satojen – alihankkijoiden paperit, jotta toiminnan voidaan katsoa kestävän päivänvaloa.

Jenun mukaan yksi lääke harmaan talouden kitkemiseen olisi suoraan siivouskohteisiin ilta- ja yöaikaan tehdyt viranomaisten yhteistarkastukset. Näin nähtäisiin ketkä töitä oikeasti tekevät.

Myös kovien rangaistusten pelko toimii ennalta ehkäisevänä voimana rikollisuutta vastaan. Harmaan talouden pyörittämisestä on poliisin mukaan langetettu viime vuosina kovia rangaistuksia.

– Viime vuosina rangaistukset ovat koventuneet. Nyt on joka vuonna tullu jopa 5–6 vuoden vankeusrangaistuksia päätekijöille, Ilkka Koskimäki sanoo.

Turun Sanomat: Rikkaiden ja köyhien väliset kuolleisuuserot Suomessa jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa

Turun Sanomat:

Tuloryhmien välinen elinajanodotteen ero on Suomessa kasvanut nopeasti. Rikkaimmilla eli ylimmän tuloviidenneksen miehillä on edessään keskimäärin 12,5 vuotta pidempi elämä kuin köyhimmillä eli alimman tuloviidenneksen miehillä.

Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot ovat jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Ero tarkoittaa, että korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset paitsi elävät pitempään myös ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Lisäksi työttömät ovat keskimäärin sairaampia kuin työlliset.

OECD-maista nimenomaan Suomessa on rikkaiden ja köyhien välillä suurin ero siinä, miten usein henkilö käy lääkärissä. Rikkaat käyvät Suomessa siis suhteessa tarpeeseen lääkärillä huomattavasti enemmän kuin köyhät.

Aiheesta on uutisoitu myös aiemmin tänä vuonna. Tiedot ovat hälyttäviä, ja antavat kuvaa siitä, miten perustavanlaatuisella tavalla markkinarakenteiden ruokkima eriarvoisuus murentaa pohjaa tasa-arvoisilta lähtökohdilta ja yksilöiden omaehtoisuudelta.


Turun Sanomat 9.10.2011
Rikkaan ja köyhän miehen eliniän ero 12,5 vuotta


Tuloryhmien välinen elinajanodotteen ero on Suomessa kasvanut nopeasti. Rikkaimmilla eli ylimmän tuloviidenneksen miehillä on edessään keskimäärin 12,5 vuotta pidempi elämä kuin köyhimmillä eli alimman tuloviidenneksen miehillä. Naisilla vastaavaa ero on 6,8 vuotta.

Ero on revennyt siten, että köyhimpien elinajanodote on pysynyt 1990-luvun alun tasolla, samalla kun rikkaimpien on kasvanut.

– Suomalaisten terveys keskimäärin on parantunut, mutta erot sosiaaliryhmien välillä ovat 25 viime vuoden aikana kasvaneet selvästi, sanoo projektipäällikkö Tuulia Rotko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot ovat jyrkemmät kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Ero tarkoittaa, että korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset paitsi elävät pitempään myös ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset. Lisäksi työttömät ovat keskimäärin sairaampia kuin työlliset.

Tulot ovat yhteydessä myös terveyspalvelujen saamiseen. OECD-maista nimenomaan Suomessa on rikkaiden ja köyhien välillä suurin ero siinä, miten usein henkilö käy lääkärissä. Rikkaat käyvät Suomessa siis suhteessa tarpeeseen lääkärillä huomattavasti enemmän kuin köyhät.

– Paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat pääsevät lääkärille helpommin. Työterveyshuoltoonhan pääsee heti. Terveyskeskuksen varassa olevat joutuvat odottamaan. Lisäksi töissä olevien pitää sairastuessaan mennä lääkärille hakemaan sairauslomapaperia, ennätystä selittää tutkimusprofessori Unto Häkkinen THL:stä

THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki sanoo, että Suomessa sosioekonomisten ryhmien välillä on eroja myös ehkäisevien palvelujen, kuten terveystarkastusten, ja leikkauksien saatavuudessa. Ohitusleikkauksia ja pallolaajennuksia tehdään selvästi vähemmän alemmille sosiaaliryhmille kuin ylemmille.

Helsingin kaupunki: Asuinalueiden hintahaitari kaksinkertaistui

Helsingin kaupunki:

Ero Helsingin kalleimman ja edullisimman postinumeroalueen keskineliöhinnoissa kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2010 välillä. Neliöhintojen suhteen kalleimmat ja edullisimmat alueet säilyivät ajanjaksolla lähes samoina.

Eriarvoisuuden hälyttävä kasvu Helsingissä näkyy voimakkaasti muun muassa koulujen välisissä eroissa ja asuinalueiden hintakehityksessä.




Helsingin kaupunki 5.10.2011
Asuinalueiden hintahaitari kaksinkertaistui

Ero Helsingin kalleimman ja edullisimman postinumeroalueen keskineliöhinnoissa kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2010 välillä. Neliöhintojen suhteen kalleimmat ja edullisimmat alueet säilyivät ajanjaksolla lähes samoina.

Vuonna 2000 neliöhinnat vaihtelivat 1 300 euron ja 3 300 euron välillä postinumeroalueesta riippuen. Vuonna 2010 taas hinnat vaihtelivat vajaasta 2 000 eurosta vajaaseen 6 000 euroon. Hintoja ei ole inflaatiotarkistettu.

Asuntojen keskihintojen mukaan kymmenen kalleimman postinumeroalueen joukossa ovat vuodesta 2000 lähtien olleet Kaivopuisto, Kaartinkaupunki, Punavuori, Katajanokka, Eira, Kruununhaka, Helsingin keskusta ja Keski-Töölö sekä usein myös Ruoholahti ja Taka-Töölö. Kalleimman alueen, Kaivopuiston, asuntojen keskihinta oli viime vuonna noin 5 900 euroa neliöltä.

Kymmenen edullisimman postinumeroalueen joukkoon puolestaan ovat vuodesta 2000 lähtien kuuluneet Jakomäki, Myllypuro, Kontula, Malminkartano, Pohjois-Vuosaari ja Mellunkylä. Myös Pihlajamäki sekä rivi- ja pientalovaltaiset Puistola ja Siltamäki ovat usein kuuluneet joukkoon. Viime vuonna edullisimman Jakomäen alueen
keskineliöhinta jäi alle 2000 euron.

Tiedot selviävät tietokeskuksen julkaisusta Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000–2010 (pdf).

YLE: Tutkija kaipaa kansalle lisää vaikutuskanavia

YLE:

Perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan saksalainen sosiologi Hannah Strauss on selvittänyt erityisesti sitä, miten Suomessa osallistutaan suurten hankkeiden valmisteluun ja miten kansalaiset pääsevät niihin vaikuttamaan. 

Hannah Straussin mukaan nykyiset suomalaiset menettelytavat eivät ole täysin demokraattisia, koska koko lainsäädäntö perustuu niin vahvaan asiantuntijauskoon.

Asiantuntijavetoisuus Suomen suurissa rakennushankkeissa on ongelmallista muun muassa siitä syystä, että parhaat mahdollisetkaan asiantuntijaselvitykset eivät pysty ottamaan huomioon ennakkoon kaikkia rakennushankkeen vaikutuksia lähiympäristöön – eivätkä parhaatkaan asiantuntijat pysty myöskään arvioimaan tarkasti kaikkien ihmisten toiveita ja mielihaluja.

Tarvitsisimme Suomeen osallistuvan päätöksenteon erilaisia kokeiluja, joilla paikallisten asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin voitaisiin lisätä merkittävästi. Osallisuustalouden visiossa esitetty idea osallistuvasta suunnittelusta on yksi varteenotettava lähtökohta sosiologi Hannah Straussin kaipaamien uudistusten pohjaksi. Osallistuvan suunnittelun lähtökohtana on, että kansalaiset pääsevät vaikuttamaan suhteessa siihen, kuinka paljon kyseinen päätös heihin vaikuttaa. Suurten rakennushankkeiden yhteydessä voisi esimerkiksi olettaa, että rakennusprojektin lähialueen asukkailla olisi enemmän sananvaltaa päätöksenteossa, kuin kauempana asuvilla – erityisesti, jos hankkeesta koituisi heille jonkinlaista haittaa.

Osallistuvasta suunnittelusta voi lukea enemmän verkkosivuiltamme sekä aihetta koskevasta kirjallisuudesta.


YLE 23.9.2011

Tutkija kaipaa kansalle lisää vaikutuskanavia

Suomen suuret rakennushankkeet pohjoisen vesivoimalat ja parhaillaan päätösvaiheessa oleva Fennovoiman ydinvoimalapäätös ovat olleet saksalaistutkijan suurennuslasin alla.

Perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan saksalainen sosiologi Hannah Strauss on selvittänyt erityisesti sitä, miten Suomessa osallistutaan suurten hankkeiden valmisteluun ja miten kansalaiset pääsevät niihin vaikuttamaan.

Hannah Straussin mukaan nykyiset suomalaiset menettelytavat eivät ole täysin demokraattisia, koska koko lainsäädäntö perustuu niin vahvaan asiantuntijauskoon.

Verratessaan Suomen ja Ruotsin tai oman kotimaansa Saksan menettelytapoja hän on suorastaan ihmeissään. Esimerkiksi Simossa ei ensimmäisessä Fennovoiman hankkeesta järjestetyssä kuulemistilaisuudessa juuri väkeä paikalla näkynyt.

Pohtiessaan syitä tähän, hän toteaa, että koko suomalainen kansalaisten kuulemisjärjestelmä perustuu niin vahvasti asiantuntijoihin ja heidän valmisteluunsa, ettei se edes rohkaise kansalaisia osallistumaan.

Vaikka Suomen laissa varataankin kansalaisille lakisääteiset kuulemistilaisuudet, niiden pääosassa ovat konsultit ja asiantuntijat. Käytännössä yleisö saa odottaa siihen saakka, kunnes heiltä kysytään jotain –ja suomalaiset alistuvat siihen mukisematta.

Saksalaistutkija haluaisikin kehittää suomalaista osallistumisjärjestelmää niin, että kansallista pääsisivät jo selvästi aiemmassa vaiheessa osallistumaan keskusteluun ja jopa vaikuttamaan siihen, mitä ylipäänsä ruvetaan tekemään.

Hannah Straussin sosiologian väitöskirja: For the Good of Society: Public participation in the siting in nuclear and hydro power projects in Finland, tarkastetaan Oulun yliopiston Kuusamosalissa perjantaina 23.9. Vastaväittäjänä toimii tohtori Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Timo Järvikoski.

YLE: Leikkauksien tilalle talouden elvytystä

YLE:

Hallituksen linjana on ollut, että taloutta vakautetaan menoleikkauksilla heti vaalikauden aluksi. Valtiovarainministeriö haluaisi toteuttaa yli puolet vaalikauden kulukuurista, yhteensä 1,16 miljardia euroa, heti ensi vuonna. 

(...) Sekä Palkansaajien Lehto että Pellervon Lahtinen ovat yhtä mieltä myös siitä, että Yhdysvaltojen, Saksan ja Pohjoismaiden tulisi elvyttää, jottei koko maailmantalous ajaudu ahdinkoon. Kaikki maat eivät voi säästää samanaikaisesti suljetussa maailmantaloudessa, he huomauttavat.

- Euroopan hyvissä ja luottokelpoisissa maissa, joihin Suomi kuuluu, julkisen talouden asema on niin vahva, että pelivaraa finanssipolitiikassa on. Niiden ei tarvitse pelätä valtionlainojen luottokelpoisuuden heikkenemistä kansansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, Lehto sanoo.

Järjestömme haastatteli taloustieteilijä Robin Hahnelia viime kesäkuussa, ja haastattelu on edelleen ajankohtaista luettavaa, sillä Hahnel avaa selkokielisesti muun muassa syitä siihen, miksi julkisen sektorin leikkaukset ovat erityisesti Suomessa nykyisessä taantumassa järjetöntä ja tuhoisaa talouspolitiikkaa. Haastattelun voi lukea allaolevan linkin takaa.

Robin Hahnel Parecon Finlandin haastateltavana – "Leikkauspolitiikka ei ole ratkaisu"


YLE 9.9.2011
Tutkimuslaitokset: Menoleikkauksia lykättävä, elvytystä tilalle

Etupainotteiset leikkaukset

Taloustutkimuslaitokset kehottavat hallitusta lykkäämään ensi vuoden menoleikkauksia talouskasvun hiipumisen vuoksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen mukaan leikkaukset heikentäisivät talouskasvua ja vähentäisivät työpaikkoja entisestään. Tutkimuslaitokset sanovat, että Suomi voisi elvyttää velkarahalla edessä olevan suhdannekuopan yli.

Hallitus leikkaa julkisia menoja velkaantumisen pysäyttämiseksi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla laadittu kulukuuri lyödään lukkoon ensi viikon budjettiriihessä. Talousnäkymät heikkenevät yhä ja nyt palkansaajaliikkeen oma taloustutkimuslaitos herättelee jo keskustelua elvyttämisestä.

- On jopa ajateltu, että taloustilanteen heikennyttyä pitäisi saada aikaan lisää säästöjä. Itse vetäisin tästä päinvastaisen johtopäätöksen. Nyt olisi mahdollisuus tukea työllisyyttä lykkäämällä kiristyksiä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto.

Hallituksen linjana on ollut, että taloutta vakautetaan menoleikkauksilla heti vaalikauden aluksi. Valtiovarainministeriö haluaisi toteuttaa yli puolet vaalikauden kulukuurista, yhteensä 1,16 miljardia euroa, heti ensi vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos tinkisi leikkauksista 300 - 400 miljoonaa euroa. Rahat se ohjaisi kunnille, yritysten tutkimus- ja kehittämistukiin sekä ratojen rakentamiseen.

- Osa summasta palautuisi verotuloina valtiolle, niin ettei se rasittaisi ensi vuonna kovinkaan paljoa julkista taloutta, Lehto arvioi.

Jäljelle jäävät 760 - 860 miljoonan euron leikkaukset Palkansaajien tutkimuslaitos lykkäisi vuosille 2013 - 2015, jolloin se uskoo talouden taas rullaavan.

VM: Elvytysvara käytetty

Valtiovarainministeriön mielestä Suomella ei ole juuri varaa elvyttää viime taantuman jäljiltä. Eurostatin tilaston mukaan Suomen 87 miljardin euron velkapotti vuonna 2010 oli noin 48 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euromaissa julkinen bruttovelka on keskimäärin 85 prosenttia bkt:stä. Kriisimaa Kreikka huitelee omissa sfääreissään, velkaa sillä on 143 prosenttia kokonaistuotannosta.

Palkansaajien tutkimuslaitos huomauttaa myös, että julkisen talouden alijäämä on supistumassa, mikä helpottaa lisävelan ottamista. Eurostatin mukaan Suomen julkisyhteisöjen rahoituksen alijäämä oli euromaiden kolmanneksi alin viime vuonna.

Myös Pellervo elvyttäisi

Palkansaajien tutkimuslaitos saa elvytyspuheilleen tukea myös Pellervon taloustutkimukselta PTT:ltä. Se kannattaa elvytystä, kunhan menot ja tulot saadaan tasapainoon pitkällä tähtäimellä.

- Kun alamme elvyttää kriisin lähtiessä kunnolla liikkeelle, niin samaan aikaan meidän täytyy sitoutua rakenteellisiin uudistuksiin, jotka pitkällä aikavälillä tukevat talouskasvua. Eli meidän täytyy tehdä ikäviä ratkaisuja, kuten eläkeiän nosto, sanoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen PTT:stä.

Sekä Palkansaajien Lehto että Pellervon Lahtinen ovat yhtä mieltä myös siitä, että Yhdysvaltojen, Saksan ja Pohjoismaiden tulisi elvyttää, jottei koko maailmantalous ajaudu ahdinkoon. Kaikki maat eivät voi säästää samanaikaisesti suljetussa maailmantaloudessa, he huomauttavat.

- Euroopan hyvissä ja luottokelpoisissa maissa, joihin Suomi kuuluu, julkisen talouden asema on niin vahva, että pelivaraa finanssipolitiikassa on. Niiden ei tarvitse pelätä valtionlainojen luottokelpoisuuden heikkenemistä kansansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, Lehto sanoo.

Hallitus ei puhu elvytyksestä vaan noudattaa hallitusohjelmassa sovittua linjausta tiukasta menokuurista. Päätöksiä uusista menoleikkauksista on luvassa kevättalvella - ellei aiemmin.

YLE Uutiset / Antti Koistinen

YLE: Mielenosoittajat vaativat Talvivaaran kaivosyhtiötä rajoittamaan päästöjään

YLE:

Talvivaaran Sotkamon kaivosta vastaan osoitettiin mieltä keskiviikkona Oulussa. Mielenosoittajat vaativat, että kaivoksen täytyy keskeyttää toimintansa, kunnes se saa jätevesipäästönsä kuriin.

(...) Talvivaaran kaivosyhtiö hakee tällä hetkellä päästörajojen korotuksia jätevesilleen. Kaivosyhtiö esittää, että se voisi johtaa seuraavan kolmen vuoden aikana vesistöön muun muassa yli 40 kertaa enemmän sulfaattia ja 20 kertaa enemmän natriumia kuin se arvioi vuoden 2006 ympäristölupahakemuksessaan. 

Yhtiö hakee parhaillaan lupaa myös uraanin erottamiselle sekä kaivospiirin laajentamiselle yli kaksi kertaa nykyistä laajemmalle alueelle.

Tuotannon negatiiviset ulkoisvaikutukset, kuten Talvivaaran tapauksessa kaivostoiminnasta aiheutuvat moninaiset ympäristöhaitat, ovat mahdollisuus yhtiöille lisätä liikevoittoaan. Mitä enemmän he saavat päästörajoja nostettua ja valvontaa kierrettyä, sitä enemmän yrityksen osakkaat hyötyvät.

Talvivaaran kaivosyhtiön aiheuttamat ympäristöhaitat ja paikallisten asukkaiden huoli lähiympäristönsä turmeltumisesta ovat olleet esillä blogissamme aiemminkin.

YLE 28.10.2011
Mielenosoittajat vaativat Talvivaaraa ruotuun

Talvivaaran Sotkamon kaivosta vastaan osoitettiin mieltä keskiviikkona Oulussa. Mielenosoittajat vaativat, että kaivoksen täytyy keskeyttää toimintansa, kunnes se saa jätevesipäästönsä kuriin.

Mielenilmaus alkoi Oulun Rotuaarilla iltapäiväneljältä varsin sateisissa tunnelmissa. Paikalle oli kurjasta syyssäästä huolimatta kerääntynyt muutama kymmenen ihmistä, joilla oli asiaa Talvivaaran kaivosyhtiölle.

"Stop saastutukselle." "Ympäristörikosten Talvivaara suljettava." "Äiti, miksi en saa uida?" Muun muassa näitä lauselmia mielenosoittajat olivat kylteilleen ja lakanoilleen kirjanneet.

Mielenosoituksen takana oli Oulun vaalipiirin Vihreät ry, joille Talvivaaran kaivosyhtiön toiminta alkaa puheenjohtaja Paula Pohjanrinteen mukaan riittää. Vihreiden mielestä on kestämätöntä, että kaivoksen jätevesien suola- ja metallipitoisuudet ylittävät toistuvasti ympäristöluvan rajat.

- Me vaadimme tällä mielenosoituksella, että Talvivaaran kaivoksella lyötäisiin lappu luukulle, ja kaivosyhtiön lupa-asiat käsiteltäisiin kokonaan uudelleen. Sinne pitäisi ensin rakentaa niin toimiva systeemi, etteivät saasteet pääsisi leviämään, ja vasta sitten antaa kaivokselle lupa toimia, Pohjanrinne penää.

Mielenosoittaja: Pitäkää päästöt kurissa!

Talvivaaran kaivosyhtiön jätevesiasioita on pyöritelty viime aikoina julkisuudessa toistuvasti. Oulun vaalipiirin Vihreiden puheenjohtaja Paula Pohjanrinteen mielestä Talvivaaran johto on suhtautunut jätevesipäästöistä syntyneeseen kohuun halveksuvasti.

- Hehän kieltävät, että olisivat syyllistyneet ympäristörikokseen, ja kuitenkin tiedossa on, että he ovat omat rajansa ylittäneet, Paula Pohjanrinne sanoo.

Yksi mielenosoitukseen saapuneista oli Oulussa asuva Riitta Kananen, jolle Kainuun luonto on erityisen lähellä sydäntä. Hänen kotitalonsa sijaitsee Talvivaaran kaivosalueen rajamailla, ja myös muiden läheisten mökkejä on samalla alueella pystyssä. Kanasella oli terveisiä Talvivaaran johdolle.

- Pitäkää ne päästöt kurissa! Rajat ovat kaikille samat. Ei täällä voi tehdä asioita aivan niin kuin itse lystää, Riitta Kananen painotti.

Päästörajojen korotuksia ja kaivospiirin laajentamista

Talvivaaran kaivosyhtiö hakee tällä hetkellä päästörajojen korotuksia jätevesilleen. Kaivosyhtiö esittää, että se voisi johtaa seuraavan kolmen vuoden aikana vesistöön muun muassa yli 40 kertaa enemmän sulfaattia ja 20 kertaa enemmän natriumia kuin se arvioi vuoden 2006 ympäristölupahakemuksessaan.

Yhtiö hakee parhaillaan lupaa myös uraanin erottamiselle sekä kaivospiirin laajentamiselle yli kaksi kertaa nykyistä laajemmalle alueelle.

Kainuun ELY-keskus ja kaivosyhtiö aikovat pitää palaverin Talvivaaran ympäristöasioista ensi kuun alkupuolella. Valvontaviranomainen ja yhtiö keskustelevat silloin ELY:n yhtiölle esittämästä vaatimuksesta pienentää päästöjä ja jätevesien määrää.

Kaivosyhtiön toiminnasta on jätetty tänä syksynä tutkintapyyntöjä poliisille. Poliisia on pyydetty selvittämään, miten Talvivaaran toiminta on vaikuttanut luontoon ja onko siinä tapahtunut rikosta.

HS: Pohjoisnavan otsonikatoalue laajeni ennätyssuureksi

Helsingin sanomat:

Pohjoisnavan otsonikato levisi tänä keväänä laajimmillaan kahden miljoonan neliökilometrin alueelle, kertoo brittiläisen tiedelehti Naturen julkaisema tutkimus. Alue on noin viiden Saksan kokoinen. 

Ensimmäistä kertaa tutkijat havaitsivat pohjoisen otsonikatoalueen olevan likimain yhtä suuri kuin Etelänapamantereen otsonikatoalue. 

(...) Vuosittain toistuvan otsonikadon syynä pidetään ilmakehään kertyneitä halogeeniyhdisteitä.

Otsonikadon pääsyyllisenä pidetään monenlaisen tuotannon sivutuotteina syntyviä halogeeniyhdisteitä, joita kutsutaan usein myös CFC-yhdisteiksi. Miksi CFC-yhdisteitä tuotetaan niin paljon, kun kerran niiden haitallinen vaikutus otsonikerrokseen on ollut tiedossa jo pitkään?

Ongelma juontaa juurensa markkinoiden rakenteeseen. Hyödykkeen tai palvelun tuotannolla voi olla merkittäviä vaikutuksia muihinkin kuin ostajaan ja myyjään, ja tämän tyyppisiä vaikutuksia kutsutaan ulkoisvaikutuksiksi. Ulkoisvaikutus voi syntyä joko tuotantovaiheessa tai kulutusvaiheessa, ja se voi olla joko positiivinen tai negatiivinen.

CFC-yhdisteitä lisäävän tuotannon tapauksessa otsonikato on negatiivinen ulkoisvaikutus. Markkinoiden ongelmana on, ettei ostajan ja myyjän ulkopuolelle aiheutuvia vaikutuksia oteta lainkaan huomioon. Näin ollen esimerkiksi otsonikadon kaltainen ympäristöuhka voi edetä pitkälle, vaikka tieteellinen ymmärrys aiheesta olisikin jo kattavaa. Ainoa tapa puuttua negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin markkinoilla on asettaa erillisiä rajoituksia negatiivisten ulkoisvaikutusten hillitsemiseksi.

Historiallisesti katsottuna tämä markkinoiden kyvyttömyys ottaa ulkoisvaikutukset huomioon on ymmärrettävää. Maailma oli hyvin erilainen, kun skotlantilainen moraalifilosofi Adam Smith kirjoitti ajatuksiaan talouden toiminnasta vuonna 1776 julkaistussa kuuluisassa teoksessaan Kansojen varallisuus. Smithin aikana maailman väkiluku oli noin 800 miljoonaa, kun nykyisellään väkiluku on 7 miljardin paikkeilla. Maailma vaikutti 1700-luvun lopussa melko tyhjältä ja rajattomalta paikalta, kun taas nykyisellään maapallo on selvästi täydempi. Tuotannon ulkoisvaikutukset ovat maapallon täydentymisen myötä myös laajentuneet.

Adam Smithin mukaan markkinat hakeutuvat automaattisesti kohti yhteiskunnallisesti tehokkainta tuotannon tasoa, kun ostajat ja myyjät pyrkivät toteuttamaan omia itsekkäitä pyrkimyksiään. Tämä markkinaintoilijoiden piirissä laajalti lainattu ajatus on kuitenkin ongelmallinen. Tämä Adam Smithin "näkymättömäksi kädeksi" nimeämä ilmiö toimii vain, jos ulkoisvaikutuksia ei ole. Kuten erityisesti viime vuosikymmeninä olemme huomanneet, markkinoiden tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat negatiiviset ulkoisvaikutukset esimerkiksi ympäristöön ovat mittakaavaltaan valtavia.

HS 3.10.2011
Pohjoisnavan otsonikatoalue levisi tänä vuonna ennätyssuureksi

Pohjoisnavan otsonikato levisi tänä keväänä laajimmillaan kahden miljoonan neliökilometrin alueelle, kertoo brittiläisen tiedelehti Naturen julkaisema tutkimus. Alue on noin viiden Saksan kokoinen.

Ensimmäistä kertaa tutkijat havaitsivat pohjoisen otsonikatoalueen olevan likimain yhtä suuri kuin Etelänapamantereen otsonikatoalue. Pohjoisen otsonikatoa voimisti viime keväänä se, että Pohjoisnavalla oli erityisen kylmää.

"Ensimmäistä kertaa otsonikatoa voidaan kohtuudella kuvata Pohjoisnavan otsoniaukoksi", kertoo tutkimus.

Otsonikerros suojaa maata auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Yhdysvaltalainen tutkija Gloria Manney kertoi uutistoimisto AFP:lle, että poikkeuksellisen korkeita UV-säteilyn määriä mitattiin huhtikuussa osissa Venäjää, Mongoliaa ja Itä-Eurooppaa.

Vuosittain toistuvan otsonikadon syynä pidetään ilmakehään kertyneitä halogeeniyhdisteitä.

Kauppalehti: Nuorisotyöttömyyden mustat maat - Suomikin mukana

Kauppalehti:

Amerikkalainen Business Insider on listannut ne maat, joissa nuorisotyöttömyys oli viime vuoden lopussa Yhdysvaltoja pahempi ongelma. Yhdysvalloissa nuorisotyöttömyysprosentti oli silloin 18,4, mutta vaikeimmassa tilanteessa olevassa maassa se nousi peräti 41,6 prosenttiin työikäisestä nuorisosta.

Suomellakin on kyseenalainen  kunnia olla tässä joukossa. Suomi on tilaston 14. maa 20,3 prosentin työttömyydellä. Vielä vuonna 2007 työttömyysprosentti oli  15,7.

Kauppalehti 27.09.2011
Nuorisotyöttömyyden mustat maat - Suomikin mukana


Suomi löytyy niiden maiden listalta, joissa nuorisotyöttömyys on maailman pahimpia.

Amerikkalainen Business Insider on listannut ne maat, joissa nuorisotyöttömyys oli viime vuoden lopussa Yhdysvaltoja pahempi ongelma. Yhdysvalloissa nuorisotyöttömyysprosentti oli silloin 18,4, mutta vaikeimmassa tilanteessa olevassa maassa se nousi peräti 41,6 prosenttiin työikäisestä nuorisosta.

Tämä maa on Espanja.

Business Insiderin kokoaman tilaston mukaan nuorisotyöttömyys on etenkin Euroopan ongelma: 16 listatusta maasta 14 on Euroopasta. Euroopan ulkopuolisia maita ovat vain listan viimeinen, Chile ja listan 13. Turkki.

Suomellakin on kyseenalainen  kunnia olla tässä joukossa. Suomi on tilaston 14. maa 20,3 prosentin työttömyydellä. Vielä vuonna 2007 työttömyysprosentti oli  15,7.

Business Insider huomauttaa, että niin sanottujen koulupudokkaiden määrä on Suomessa paljon alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin, mutta silti nuoriso ei meillä työllisty.

Suomeakin pahempi tilanne on Ruotsissa, jossa nuorisotyöttömyysprosentti oli vuoden vaihteessa 25,2. Ruotsisssa myös työttömyyden kasvu on ollut Suomea rajumpaa.

Ruotsi on tilaston kahdeksas maa.

Ruotsiakin surkeammin nuorison asiat ovat Virossa.

Wall Street Journal: The Origins of Human Empathy

Wall Street Journal kirjoitti Frans de Waalin uusimmasta kirjasta "The Age of Empathy". De Waal, yksi maailman johtavimmista kädellistutkijoista jäljittää kirjassaan alkuperää ihmisen kyvylle tuntea empatiaa perustaen omiin ja muiden eläinten käyttäytymistä tutkineiden tieteilijöiden löytämiin havaintoihin.

Drawing on his experiments and studies by other animal behaviorists, he highlights how chimpanzees and other primates console each other, prefer to share, and nurse the injured.

Dr. de Waal contends that empathy, sympathy and compassion are traits shared by every species with a rudimentary capacity for self-awareness. While chimps can be combative and violent, they more often comfort and help each other. Capuchin monkeys enjoy giving to others. Elephants and dolphins aid companions in need. Whales can display something akin to gratitude. Even mice appear to have an ability to sense what their cage-mates are experiencing, says a recent study by researchers at McGill University.

De Waalin mukaan eläimet simpansseista hiireen pystyvät asettumaan toisen asemaan ja väkivaltaisesta käyttäytymisestään huolimatta simpanssit lohduttavat toisia, suosivat jakamista ja hoitavat loukkaantuneita.

Osoitus empatiasta on myös ihmisen kyky reagoida haukottelemalla toisen haukotukseen, piirre jonka De Waalin mukaan myös simpanssit jakavat ja joka on sitä voimakkaampi yksilöillä, mitä paremmin he pystyvät samaistumaan toisen tunteisiin. Toisena esimerkkinä hän nostaa vuoden 2004 Aasian tsunamin jälkeisen empatian ja myötätunnon "pandemian".

Kun ihminen näkee toista satutettavan, hänen aivoissan aktivoituvat samat hermoverkostot, jotka ovat vastuussa kivun tuntemuksista.

Watching people being jabbed with a needle, shocked with an electrical cable or banged with a hammer activates the same brain networks as when we ourselves are hurt, researchers at the University College London and others have shown. In a similar way, our brain responds to seeing others being touched or expressing disgust as if we are experiencing those sensations ourselves.

Tutkimusten mukaan ihmiset tuntevat voimakkaammin empatiaa niitä kohtaan, joihin meillä on jo valmiiksi jonkinlainen side, oli kysessä sitten perheenjäsen, saman yhteisön tai etnisen ryhmän edustaja. Omakohtaiset kokemukset samankaltaisesta kivusta, mitä toinen ihminen kokee vahvistaa kykyämme asettua hänen asemaansa. Kuitenkin, Nicolas Danziger Pitié-Salpêtrièren sairaalasta Pariisista oli selvittänyt tutkimuksissaan, että jopa ihmiset, jotka eivät synnynnäisesti kykene tuntemaan kipua pystyivät kuitenkin kuvittelemaan, miltä toisesta ihmisestä tuntuu.

"They crossed the bridge with empathy, to realize something that is completely exotic to them," says Dr. Danziger. "True empathy is the ability to imagine how others are feeling, especially people who are not the same as you."

Wall Street Journal 25.09.2009
The Origins of Human Empathy

A pioneer in primate studies, Frans de Waal sees our better side in chimps, especially our capacity for empathy. In his research, Dr. de Waal has gathered ample evidence that our ability to identify with another's distress -- a catalyst for compassion and charity -- has deep roots in the origin of our species. It is a view independently reinforced by recent biomedical studies showing that our brains are built to feel another's pain.

Like tuning forks, we reflexively respond to others' moods. We can weep at the plight of people we have never met or, spellbound by fiction, become caught up in the lives of people who never existed. Indeed, we may be hard-wired for empathy, University of Chicago researchers who studied children's neural responses to others reported last year. "It starts on day one, when a baby cries because it hears another baby cry," says Dr. de Waal.

In his new book -- "The Age of Empathy" -- Dr. de Waal, director of Living Links Center at Emory University's Yerkes National Primate Research Center in Atlanta, traces the origins of our ability to put ourselves in another's place. Drawing on his experiments and studies by other animal behaviorists, he highlights how chimpanzees and other primates console each other, prefer to share, and nurse the injured. There are no fossils of feelings, but as our closest living relatives, Dr. de Waal believes these primates are reminders of empathy's antiquity.

Despite our genetic similarity to chimpanzees, evolution has taken us on different paths since our ancestors diverged more than six million years or so ago. Our brains today are quite unlike a chimp's in size, organization and cellular complexity. A chimp's brain weighs as much as a can of baked beans -- only a quarter the average human weight. Our cerebral cortex, the brain's most highly evolved region, is three times larger than a chimp's. Our mind's emotional intelligence requires all that extra gray matter. And some neuroscientists consider empathy a uniquely human virtue.

Even so, Dr. de Waal contends that empathy, sympathy and compassion are traits shared by every species with a rudimentary capacity for self-awareness. While chimps can be combative and violent, they more often comfort and help each other. Capuchin monkeys enjoy giving to others. Elephants and dolphins aid companions in need. Whales can display something akin to gratitude. Even mice appear to have an ability to sense what their cage-mates are experiencing, says a recent study by researchers at McGill University.

"The old remains present in the new," Dr. de Waal says. "This is relevant to the story of empathy because it means that even our most thoughtful reactions to others share core processes with the reactions of young children, other primates, elephants, dogs and rodents."

"All mammals have some degree of it, and I think the origin is in maternal care," Dr. de Waal says. "I think mammals need a mechanism like this because a female needs to be very sensitive to emotional signals that come from offspring. We just have a more powerful imagination and that amplifies our capacity for empathy."

Empathy draws us into the life of another's mind. Synapses fire to marshal sensory cues, muster memories and weave intuitions that our conscious minds could never articulate. As a visceral response to others, empathy can manifest in unexpected ways -- through contagious yawning, for instance.

Most people can't help but yawn reflexively when someone else starts doing it first. No one knows why, but researchers at the State University of New York recently learned that people better able to identify with another's state of mind also yawn more readily in response to others. Children with autism -- a condition characterized by an inability to interact socially -- don't catch yawns, scientists at the University of London's Birkbeck College reported in 2007.

But monkeys do. Chimpanzees will yawn when shown a computer animation of another monkey yawning, Dr. de Waal and his colleagues reported earlier this month in the Proceedings of the Royal Society. "Yawn contagion is not completely understood, but it is related to empathy," he says.

Emotions are contagious, too. The suffering from a major natural disaster, such as the Indian Ocean tsunami, which in 2004 killed more than 200,000 people in 11 countries, can trigger a global pandemic of empathy and compassion. "You cry and I feel sad," says Dr. de Waal. "There is an echo of your feelings in me."

Recently, researchers started capturing these emotional echoes with functional magnetic resonance imaging devices that track the oxygenated blood flow associated with neural activity. In the process, they have mapped how empathy arises from the interaction of our oldest and newest brain structures.

Among our synapses, we do feel another's pain as our own, these brain imaging studies show.

Watching people being jabbed with a needle, shocked with an electrical cable or banged with a hammer activates the same brain networks as when we ourselves are hurt, researchers at the University College London and others have shown. In a similar way, our brain responds to seeing others being touched or expressing disgust as if we are experiencing those sensations ourselves.

"This may be the basis of how we understand each other," says cognitive neuroscientist Kevin Ochsner at Columbia University, who is researching the accuracy of our intuitions about others' feelings and state of mind.

Not surprisingly, we respond more readily to those with whom we already feel a bond, either through kinship, community or racial group, neuroscientists at Peking University in Beijing reported in June.

However it began, human empathy has evolved into a divining rod that enables us to understand other people's feelings and sensations even if we have never experienced them ourselves.

Not everyone, for instance, knows the sensation of pain. At the Pitié-Salpêtrière Hospital in Paris, neurophysiologist Nicolas Danziger studied empathy among people born unable to feel pain. To understand their sense of other people's injuries, he monitored their brains while they watched video clips of people in painful mishaps. The neural scans revealed that, with no memories of their own pain to guide them, they had to rely on their empathic ability to imagine the sensation.

"They crossed the bridge with empathy, to realize something that is completely exotic to them," says Dr. Danziger. "True empathy is the ability to imagine how others are feeling, especially people who are not the same as you."

HS: Vuokrat ovat nousseet 60 prosenttia säännöstelyn purkamisen jälkeen

Helsingin Sanomat:

Vuokrat ovat kohonneet peräti 60 prosenttia pääkaupunkiseudulla sen jälkeen, kun vuokrasäännöstely purettiin 1995. Samaan aikaan kaikki muut hinnat ovat nousseet keskimäärin vain 14 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen tutkimus.

Vuokrat ovat nousseet selvästi myös tuloihin suhteutettuna parinkymmenen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla bruttokuukausipalkalla sai maksettua 50 neliön kaksion 5,7 kuukauden vuokrat vuonna 1985, mutta 2003 enää 4,1 kuukauden vuokrat. Helsingin keskustassa kuukausipalkalla pystyy maksamaan vain 3,6 kuukauden vuokrat.

(...) "Vuokrat ovat karanneet palveluammattien työntekijöiden ulottumattomiin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saanti alkaa olla taloudellisen kasvun esteenä pääkaupunkiseudulla", korostaa tutkimuksen tekijä, kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan asumistukea saavien talouksien tuloista 34% kuuluu nykyisin asumismenoihin, kun 20 vuotta sitten vastaava luku oli 15%. Helsingissä 70 000 kotitaloutta joutuu hakemaan toimeentulotukea kyetäkseen maksamaan vuokransa.


Helsingin Sanomat 22.03.2004
Vuokrat ovat nousseet 60 prosenttia säännöstelyn purkamisen jälkeen


Kaksio ydinkeskustassa maksaa kuuden vuoden bruttotulot, kehyskunnissa kahden vuoden

Vuokrat ovat kohonneet peräti 60 prosenttia pääkaupunkiseudulla sen jälkeen, kun vuokrasäännöstely purettiin 1995. Samaan aikaan kaikki muut hinnat ovat nousseet keskimäärin vain 14 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen tutkimus.

Vuokrat ovat nousseet selvästi myös tuloihin suhteutettuna parinkymmenen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla bruttokuukausipalkalla sai maksettua 50 neliön kaksion 5,7 kuukauden vuokrat vuonna 1985, mutta 2003 enää 4,1 kuukauden vuokrat. Helsingin keskustassa kuukausipalkalla pystyy maksamaan vain 3,6 kuukauden vuokrat.

Myös muualla maassa vuokranmaksuun tarvitaan palkasta enemmän kuin vuonna 1985. Silloin pystyi maksamaan kaksion 6,7 kuukauden vuokrat, nyt vain 6,1 kuukauden vuokrat. Pikkukaupungeissa bruttopalkka riittää nyt 7,3 kuukauden vuokriin.

"Vuokrat ovat karanneet palveluammattien työntekijöiden ulottumattomiin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saanti alkaa olla taloudellisen kasvun esteenä pääkaupunkiseudulla", korostaa tutkimuksen tekijä, kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksesta.

Vuokrien nousu on kyllä viime aikoina hidastunut, Lehtinen arvioi. "Tämä näkyy 100000 uudessa vuokrasopimuksessa, mutta yleisesti vuokrat eivät ole laskussa niin kuin vuokravälittäjät ovat viime kuukausina väittäneet."

Suurin osa vuokrista on Tilastokeskuksen tietojen mukaan noussut, koska sopimusten mukaiset korotukset on toteutettu täsmällisesti. Maassa on 450000 vuokrasopimusta, joista enemmistö on solmittu jo aiempina vuosina.

Kohtuuhintainen vuokra-asuminen ei ole Lehtisen mielestä mahdollista pääkaupunkiseudulla ilman julkista tukea joko maan vuokrassa, korkotukena tai suorana vuokratukena.

"Varsinkin pääkaupunkiseudun ja etenkin Helsingin keskustan vuokrat pysyvät vastedeskin muuta maata selvästi korkeampina. Ero tulee pikemminkin kasvamaan", Lehtinen ennustaa.

Myös asuntojen nopeasti kasvaneet hintaerot heijastuvat voimakkaasti Helsingin seudun ja muun Suomen väestön elintason kehitykseen, paljastuu tutkimuksesta. Muualla keskimääräisellä palkalla saa jatkuvasti enemmän, mutta pääkaupunkiseudulla ei vastaavaa kehitystä tapahdu.

Jotta voisi ostaa 50 neliön kaksion pääkaupunkiseudulta, nyt täytyy säästää neljän vuoden bruttotulot eli saman verran kuin 1985.

Kehyskunnissa ja muualla maassa kaksion saa nyt irti summalla, joka vastaa kahden vuoden bruttotuloja. Säästöaika on lyhentynyt vuodella, kun sitä verrataan vuoden 1985 hintoihin.

Keskimääräisellä bruttokuukausipalkalla sai noin 1,5 neliötä vuonna 1985 ja jo 2,1 neliötä vuonna 2003 pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla neliöiden määrä on pysynyt samana.

Helsingin ydinkeskustassa on käynyt päinvastoin. Kaksion ostoon tarvitaan kuuden vuoden säästöaika eli keskimääräisellä bruttokuukausipalkalla saa nyt vähemmän neliöitä kuin vajaat 20 vuotta sitten.

"Jos nykyinen talouden keskittyminen ja muuttoliike jatkuu, asunnon osto ei helpotu pääkaupunkiseudulla samalla tavalla kuin muualla maassa", Lehtinen arvioi.

Omakotiasujien virta vie Lehtisen mukaan voimakkaana kehyskuntiin, koska pääkaupunkiseudulla ei ole saatavana tontteja ja hinnat ovat kohonneet kohtuuttoman korkeiksi...

Kauppalehti: Suomalaisten luottamus yhteiskunnan turvaan romahti

Kauppalehti:

Suomalaisten luottamus yhteiskunnan tarjoamaan taloudelliseen turvaan on romahtanut. Lisäksi suomalaisten usko omaan talouteen on jatkanut heikkenemistään, Tapiola Pankki kertoo Arjen katsauksessaan torstaina.

Tapiolan teettämässä kyselyssä joka neljäs vastaaja oli täysin tai melko samaa mieltä väittämästä, että yhteiskunta tarjoaa riittävän taloudellisen turvan tulevaisuuden varalle. Vielä helmikuussa 2010 vastaajista puolet luotti yhteiskunnan turvaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän selvityksen mukaan perusturva ei suomessa riitä edes minimikulutukseen.


Kauppalehti 15.09.2011
Suomalaisten luottamus yhteiskunnan turvaan romahti


Suomalaisten luottamus yhteiskunnan tarjoamaan taloudelliseen turvaan on romahtanut. Lisäksi suomalaisten usko omaan talouteen on jatkanut heikkenemistään, Tapiola Pankki kertoo Arjen katsauksessaan torstaina.

Tapiolan teettämässä kyselyssä joka neljäs vastaaja oli täysin tai melko samaa mieltä väittämästä, että yhteiskunta tarjoaa riittävän taloudellisen turvan tulevaisuuden varalle. Vielä helmikuussa 2010 vastaajista puolet luotti yhteiskunnan turvaan.

Talouden huonot uutiset huolestuttavat suomalaisia paljon ja usko omaan talouteen on heikentynyt edelleen helmikuusta. Jo 30 prosenttia arvioi taloutensa ostovoiman heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Tasan vuosi sitten luku oli 21 prosenttia ja tänä keväänä 27 prosenttia. Työtilanteen heikkenemistä pelkää nyt 14 prosenttia. Työllisyystilanteensa uskoo pysyvän ennallaan lähivuosina 62 prosenttia vastaajista.

Viidennes vastaajista uskoo, että maailmantalouden tilanne vaikuttaa omaan talouteen erittäin tai melko paljon.

- Erityisesti varakkaimmat ja hyvätuloisimmat ilmoittavat tehneensä muutoksia taloudessaan vallitsevan taloustilanteen takia. Toisaalta lähes 40 prosenttia suomalaisista ei suunnittele talouttaan seuraavaa palkkapäivää tai etuuden maksupäivää pidemmälle. Moni näyttää kokevan tulonsa ja varansa pieniksi eikä pidä säästämistä mahdollisena, vaikka halua varautua taloudellisesti esimerkiksi sairastumiseen tai eläkeikään olisi, varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoo.

Taloussanomat: Vain täysi työkyky kelpaa työnantajille

Taloussanomat:

Valtaosassa työpaikoista ei ole valmiutta siihen, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikentymisen jälkeen. Näin uskovat luottamusmiehet, joilta selvitettiin työntekijöiden työkyvyn tukemista SAK:n paneelissa.

Seitsemän kymmenestä luottamusmiehestä on sitä mieltä, että heidän työpaikoillaan olisi mahdollista muokata työtä tai työoloja niin, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikennyttyä.

Kuitenkin vain alle puolet uskoo, että työnantaja olisi valmis muokkaamaan työoloja. Julkisen sektorin työpaikoissa 62 prosenttia luottamusmiehistä luottaa työnantajan valmiuteen, mutta teollisuudessa vain 43 prosenttia.

Kysymys mahdollisuudesta työn muokkaamiseen työntekijän työkyvyn ja halukkuuden mukaan palautuu loppujen lopuksi työntekijöiden neuvotteluasemiin työpaikalla - ja laajemmin taloudessa.

Yksityisomistukseen nojautuvassa markkinataloudessa valta päättää työn järjestämisestä - eli esimerkiksi mitä työtä tehdään, mitä varten, milloin ja kuka tekee - on pääasiallisesti omistajien sekä johtajien käsissä, tavallisella työntekijällä on vain vähän mahdollisuuksia osallistua ja valtaa vaikuttaa tässä päätöksenteossa. Yrityksen pääasiallinen tehtävä on tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon voittoa, ei taata työntekijöilleen mahdollisimman hyvä elämä.

Työpaikalla, jossa työn järjestämisestä päätettäisiin demokraattisesti ja työ jaettaisiin tasapainoisemmin työntekijöiden kesken, ei työn räätälöinti yksittäisen työntekijän tarpeiden mukaisesti olisi ollenkaan näin mahdotonta. Aiemmassa SAK:n tutkimuksessa kävi ilmi, että työntekijöiden suurin huoli on epävarmuus työpaikan säilymisestä. Huoli on erittäin aiheellinen, jos työntekijän täytyy pelätä sairastumisen johtavan työpaikan menetykseen.


Taloussanomat 23.09.2011
Luottamusmiehet: Vain täysi työkyky kelpaa työnantajille


Yli puolessa työpaikoista työnantajalla ei ole valmiutta siihen, että työtä voitaisiin mukauttaa työntekijän työkykyä vastaavaksi. Näin uskovat SAK:laiset luottamusmiehet. Eniten valmiutta on julkisella sektorilla ja isoissa työpaikoissa.

Valtaosassa työpaikoista ei ole valmiutta siihen, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikentymisen jälkeen. Näin uskovat luottamusmiehet, joilta selvitettiin työntekijöiden työkyvyn tukemista SAK:n paneelissa.

Seitsemän kymmenestä luottamusmiehestä on sitä mieltä, että heidän työpaikoillaan olisi mahdollista muokata työtä tai työoloja niin, että työntekijä voisi jatkaa töissä työkyvyn heikennyttyä.

Kuitenkin vain alle puolet uskoo, että työnantaja olisi valmis muokkaamaan työoloja. Julkisen sektorin työpaikoissa 62 prosenttia luottamusmiehistä luottaa työnantajan valmiuteen, mutta teollisuudessa vain 43 prosenttia.

Isoilla työpaikoilla luottamusmiehet uskovat työnantajan valmiuteen enemmän kuin pienemmillä työpaikoilla.

Yli puolella työpaikoista ei ole myöskään sairausvakuutuslain edellyttämää suunnitelmaa työntekijöiden työkyvyn tukemisesta. Alle 20 työntekijän työpaikoista suunnitelma on luottamusmiespaneelin mukaan vasta neljäsosalla.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Kaikkein pienimmät työpaikat eivät ole mukana paneelissa, mutta prosenttiluku niillä työpaikoilla on todennäköisesti vielä alhaisempi, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo tiedotteessa.

Suunnitelma on edellytyksenä sille, että työpaikka saa paremman korvauksen järjestämänsä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista.

SAK:n luottamusmiespaneelin kyselyyn vastasi syyskuun alussa 770 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.

YLE: Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla käytetään halpatyövoimaa

YLE:

YLE Uutiset on saanut uusia todisteita siitä, että Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla käytetään halpatyövoimaa.

[...] Nimettömänä pysyttelevä puolalainen sähköasentaja aloitti työt Olkiluodon rakennustyömaalla viime vuoden elokuussa. Häneltä kesti kauan tajuta, että hänen palkkansa ei vastannut Suomen työehtosopimusta.

[...]Tuhannen zlotyn eli noin 250 euron kuukausipalkka käy ilmi miehen Yle Uutisille antamista palkkakuiteista ja tiliotteesta. Tiliotteesta ilmenee myös, että mies on saanut ”päivärahaa”, jota ei näy palkkakuiteissa. Päivärahojen jälkeen hän tienasi parhaimmillaan noin 1 200 euroa kuukaudessa.

Sähköliiton työehtoasiamiehen Hannu Luukkosen mukaan puolalaisen sähköasentajan tapaus ei ole ainoa laatuaan, vaikka onkin räikeimmästä päästä.

- Kun olemme tutkineet ulkomaalaista työvoimaa, yhdellekään ei ole maksettu työehtosopimusten mukaista palkkaa. Tämä on hyvin yleistä, Luukkonen kertoo.

Räikeät epäsuhdat palkitsemisessa ovat olleet esillä Parecon Finlandin blogissa aiemminkin.





YLE Uutiset 23.09.2011
Olkiluodon sähköasentaja: Sain 1,5 euron tuntipalkkaa

YLE Uutiset on saanut uusia todisteita siitä, että Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla käytetään halpatyövoimaa. Ydinvoimalaa rakennuttava Teollisuuden Voima vakuuttaa, että se vaatii alihankkijoita noudattamaan suomalaisia työehtosopimuksia.

Nimettömänä pysyttelevä puolalainen sähköasentaja aloitti työt Olkiluodon rakennustyömaalla viime vuoden elokuussa. Häneltä kesti kauan tajuta, että hänen palkkansa ei vastannut Suomen työehtosopimusta.

- Koeajan eli ensimmäisten kolmen kuukauden aikana summa oli tuhat zlotya käteen, siis nettona kuussa, ja sen jälkeen kaksi ja puoli tuhatta zlotya kuukaudessa, sähköasentaja kertoo.

Tuhannen zlotyn eli noin 250 euron kuukausipalkka käy ilmi miehen Yle Uutisille antamista palkkakuiteista ja tiliotteesta. Tiliotteesta ilmenee myös, että mies on saanut ”päivärahaa”, jota ei näy palkkakuiteissa. Päivärahojen jälkeen hän tienasi parhaimmillaan noin 1 200 euroa kuukaudessa.

”Tapaus ei ainoa laatuaan”

Sähköliiton työehtoasiamiehen Hannu Luukkosen mukaan puolalaisen sähköasentajan tapaus ei ole ainoa laatuaan, vaikka onkin räikeimmästä päästä.

- Kun olemme tutkineet ulkomaalaista työvoimaa, yhdellekään ei ole maksettu työehtosopimusten mukaista palkkaa. Tämä on hyvin yleistä, Luukkonen kertoo.

Kun Sähköliitto nosti puolalaisen asentajan tapauksen julkisuuteen, myös TVO alkoi tutkia alihankkijansa toimia. Olkiluoto 3:n projektijohtajan Jouni Silvennoisen mukaan väärinkäytöksistä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä.

- Olemme tarkastaneet yrityksen maksamat palkat tältä kesältä. Selvityksen mukaan ne täyttävät työehtosopimuksen minimimääräykset, Silvennoinen sanoo.

Silvennoinen ei halua ottaa kantaa siihen, valehteleeko sähköasentaja.

Puolalaisen asentajan mukaan hänen parikymmentä kollegansa saivat yhtä huonoa palkkaa kuin hän. Sähköliitto aikoo viedä miehen entisen työnantajan oikeuteen.

Ihalainen ja Lyly koventavat kielenkäyttöään

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) pitää Olkiluoto 3:a ongelmatapauksena.
- Kyllä tältä työmaalta tulee vähän liian usein sellaisia vastauksia, että ei tiedetä, mitä työmaalla tapahtuu.

- Jos [YLE Uutisten paljastama alle kahden euron tuntipalkka] on totta, niin se on vastoin kaikkia meidän sopimuksia ja peruslainsäädäntöä.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tiivistää oman kantansa vielä suorempaan.
- Tämä on suoraan työntekijöiltä varastamista.

Parecon Finland Rikhardinkadun kirjastossa 29.9.

Parecon Finland jatkaa aiemmin tänä vuonna aloitettua keskustelutilaisuuksien sarjaa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Syksyn aikana viidessä eri kirjastossa järjestettävissä "Talouden myytit ja harhakäsitykset" -keskustelutilaisuuksissa esitellään markkinatalouden keskeisiä ongelmakohtia, sekä osallisuustalousvision mahdollisuuksia.

Kysymme, onko markkinataloudelle tai keskusjohtoiselle suunnitelmataloudelle löydettävissä järkevää vaihtoehtoa? Mitkä piirteet markkinataloudessa aiheuttavat kriisejä ja epävakautta? Aikaa on varattu jokaisessa tilaisuuden yhteydessä myös runsaasti yleisökysymyksille ja -keskustelulle.

Keskustelutilaisuuksien sarja alkaa Rikhardinkadun kirjastossa torstaina 29.9. klo 18 järjestettävällä tilaisuudella, tervetuloa!

HS: Arktinen jääpeite supistui pienimmilleen

HS:

Arktisen merijään peittämä alue on kutistunut pienimmilleen sitten vuoden 1972, jolloin sitä alettiin tarkkailla satelliittikuvauksilla.

[...] Tutkijoiden mukaan jääpeitteen muutokset ovat seurausta ihmisten vaikutuksesta globaaliin ilmastoon.

"Arktisen jään peittämän alueen pienenemistä ei voi enää selittää luonnollisella vaihtelulla vuodesta toiseen", yliopiston analyysikeskuksen johtaja Georg Heygster sanoi lausunnossa.

Yhdysvaltain kansallisen lumi- ja jäätilastokeskuksen johtaja Mark Serreze kommentoi Inter Press Servicen uutisessa, miten tämän vuoden sulamisluku on vielä poikkeuksellisempi kuin ennätysvuosi 2007 siinä, että tänä vuonna ei ole ollut mitään erityisiä kuumenemisilmiöitä, vaan keskilämpötila on yksinkertaisesti kasvanut niin korkeaksi että sula alue kasvaa jatkuvasti:

What is extraordinary this year is that there was no weird weather pattern that created the perfect conditions for the record melt in 2007. That tells us the sea ice is too thin now to hold up under normal weather conditions

Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriö laskee ilmastonmuutoksen yhdeksi keskeisistä uhista maan turvallisuudelle. Lukuisat turvallisuusalan asiantuntijat jakavat näkemyksen.

Tiedeyhteisön valtavan enemmistön mukaan muutos on ihmisyhteiskunnan toiminnan aiheuttama. On selvää että ihmisen toiminta ja esimerkiksi kasvava energiankulutus on planeetan historian suurimpien hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja.

Markkinataloudessa on hyvin vähän rakenteellisia keinoja liiketoiminnan runsaiden negatiivisten ulkoisvaikutusten huomioonottamiseen, ja tämä heikkous näkyy talouden katastrofaalisen epävakauden lisäksi monin tavoin ympäristössä.

Negatiiviset ulkoisvaikutukset, joihin kuuluvat muun muassa yrityksen toiminnasta koituva haitta ympäristölle, ovat rakenteellisesti tarkasteltuna markkinatoimijoille selkeä mahdollisuus hyötyä, sillä niiden tarkka mittaaminen on markkinataloudessa käytännössä mahdotonta.

Markkinat mahdollistavat usein tehokkaan kaupankäynnin ostajan ja myyjän välillä, mutta ongelmaksi muodostuvat kaupanteon vaikutukset kolmansiin osapuoliin. Ensin tehokkaalta vaikuttanut kaupankäynti vaatiikin jatkuvia korjaustoimenpiteitä seurauksiensa korjaamiseen, hyvinvoinnin ja tehokkuuden kustannuksella. Ilmastonmuutos on todennäköisesti laaja-alaisin esimerkki näistä kasautuvista vaikutuksista ja niiden seurauksista.



HS 11.9.2011
Arktinen jääpeite supistui pienimmilleen

PARIISI. Arktisen merijään peittämä alue on kutistunut pienimmilleen sitten vuoden 1972, jolloin sitä alettiin tarkkailla satelliittikuvauksilla.

Saksalaisen Bremenin yliopiston tutkijoiden mukaan Pohjoisnavan jääkuori pieneni 4,24 miljoonaan neliökilometriin. Jääkuori pieneni noin puoli prosenttia edellisestä, vuoden 2007 ennätyksestä.

Arktinen jääpeite on tärkeä maapallon ilmaston säätelijä. Se heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen ja viilentää näin napaseudun ilmaa.

Myös kesäajan jääpeitteessä on huomattu kutistumista. Saksalaisten tutkijoiden mukaan se on 50 prosenttia pienempi kuin neljä vuosikymmentä sitten.

Tutkijoiden mukaan jääpeitteen muutokset ovat seurausta ihmisten vaikutuksesta globaaliin ilmastoon.

"Arktisen jään peittämän alueen pienenemistä ei voi enää selittää luonnollisella vaihtelulla vuodesta toiseen", yliopiston analyysikeskuksen johtaja Georg Heygster sanoi lausunnossa.

Lumi- ja jääkerros heijastaa noin 80 prosenttia auringonvalosta takaisin avaruuteen, kun taas merivesi imee lämpöä. Pohjoisen arktisen alueen lämpötilat ovat nousseet nopeammin kuin lämpötilat keskimäärin.

Vuodesta 1972 lähtien tehdyt tutkimuksen osoittavat, että arktisen jääpeitteen laajuus pienenee noin 11 prosenttia vuosikymmenessä.

YLE: Talvivaara hakee päästörajojen korotuksia

Talvivaaran kaivosyhtiö on palkkaamiensa asiantuntijoiden johdolla määritellyt korotetut päästörajaehdotukset Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. YLE uutisoi:

Kaivosyhtiö esittää, että se voisi johtaa seuraavan kolmen vuoden aikana vesistöön muun muassa yli 40 kertaa enemmän sulfaattia ja 20 kertaa enemmän natriumia kuin se arvioi vuoden 2006 ympäristölupahakemuksessaan.
[...]
Kaivosyhtiön alkuvaiheen toiminnan aikana sulfaatti-, mangaani-, ja natriumpäästöt ovat ylittäneet huomattavasti arviot. Esimerkiksi sulfaatin pitoisuudet jätevesissä ovat ylittiäneet arvioidun jopa 158 -kertaisesti.

Näidenkin uutisten valossa Talvivaaran lähialueiden asukkaiden huoli yritystoiminnan vaikutuksista heidän elinympäristöönsä on perusteltua.

Talvivaaran alueen asukkaiden kohtaamat vaikeudet vaikuttaa alueen yritystoimintaan demokraattisin keinoin ovat olleet esillä Parecon Finlandin blogissa myös aiemminkin.

YLE 19.9.2011
Talvivaara hakee päästörajojen korotuksia

Talvivaaran kaivosyhtiö hakee päästörajojen korotuksia jätevesilleen. Kaivosyhtiö esittää, että se voisi johtaa seuraavan kolmen vuoden aikana vesistöön muun muassa yli 40 kertaa enemmän sulfaattia ja 20 kertaa enemmän natriumia kuin se arvioi vuoden 2006 ympäristölupahakemuksessaan.

Yhtiö esittää jälkikäsittely yksiköille johdettavan veden raja-arvoiksi aikavälille 2012-2014 sulfaatille 7000 mg/I ja natriumille 3000 mg/l. Samaiselle ajanjaksolle mangaanipitoisuuden raja-arvoksi kaivosyhtiö esittää 4 mg/l. Hakiessaan nykyistä ympäristölupaa yhtiö arvioi päästöiksi sulfaatille 170 mg/l, natriumille 130 mg/l ja mangaanille 0,7 mg/litra.

Kaivosyhtiön alkuvaiheen toiminnan aikana sulfaatti-, mangaani-, ja natriumpäästöt ovat ylittäneet huomattavasti arviot. Esimerkiksi sulfaatin pitoisuudet jätevesissä ovat ylittiäneet arvioidun jopa 158 -kertaisesti. Yhtiö on tehnyt vuoden 2011 kevään ja kesän aikana prosessimuutoksia alentaakseen pitoisuuksia ja saanutkin niitä alemmas. Yhtiö kuitenkin arvioi, että nykyisellä prosessilla ei päästä pitoisuuksissa enää alemmas, kuin mitä yhtiö nyt esittää.

Talvivaara hakee myös lupaa korottaa kiintoaineen määrää nykyisestä 17 mg/litrassa liki kaksinkertaiseksi, 30 mg/l. Yhtiö haluaa myös korottaa jäteveden pH: ylärajaa 10:een. Se helpottaisi mangaanin poistoa jätevedestä.

Nykyisiin nikkeli-, kupari- ja sinkkipitoisuuksille asetettuihin lupaehtoihin kaivosyhtiö on tyytyväinen.

Eri meininki vuodesta 2015 lähtien

Kaivosyhtiö aikoo kehittää jätevesien käsittelyä vuoden 2014 loppuun mennessä siten, että päästöt alenisivat nyt haetuista.

Yhtiö esittää, että vuoden 2015 alusta lukien sulfaatin rajaksi 2000 mg/l, natriumin rajaksi 1000 mg/l, mangaanin rajaksi 2 mg/l ja kiintoaineen luparajaksi 10 mg/litrassa jätevettä. Arvot ovat edelleen huomattavasti suuremmat kuin alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa.

Talvivaaran ympäristöluvan jatkaminen on parhaillaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä.

YLE: Yhdysvalloissa eniten köyhiä 17 vuoteen

YLE uutisoi Yhdysvaltojen tuoreimmista köyhyystilastoista:

Viime vuonna 15,1 prosenttia maailman rikkaimman maan väestöstä eli 46,2 miljoonaa ihmistä eli köyhyysrajan alapuolella.
[...] Köyhien ihmisten määrä [...] oli korkeimmillaan tietojen keräämisen aloittamisen jälkeen 52 vuoteen.

YLE:n uutisoimien lukujen lisäksi huomioimisen arvoista Yhdysvaltojen tilanteessa on esimerkiksi se, miten viidennes yhdysvaltalaisista lapsista elää köyhyydessä, luvun kasvaessa jatkuvasti; tai miten vankien määrä Yhdysvalloissa on maailman suurin suhteessa väkilukuun, ja vankiloissa työskentelee vankeja pakkotyössä enemmän tummaihoisia kuin koskaan sinä aikana kun orjuus oli maassa laillista.

Myös Suomessa köyhyys on yleistynyt ja tilanne on vakava, huolimatta siitä että maan kokonaisvauraus on kasvanut jatkuvasti. Kasvanut vauraus on yleisen hyvinvoinnin paranemisen sijaan keskittynyt yhä harvemmalle, joka ei markkinarakenteiden kannalta tarkasteltuna ole yllättävää.

Tämänkaltaisten ongelmien kasautuessa yhä suuremman ihmisjoukon, köyhien, vaikutusvalta ja asema päätöksenteossa on markkinatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa rakenteellisesti jatkuvasti enemmän alakynnessä. Tämä tilanne ja todennäköinen kehitys ei tutkimusten mukaan ole ihmisten enemmistön tahdon mukaista. Välitön ongelma on kuitenkin miljoonien ihmisten sietämätön päivittäinen kärsimys köyhyyden keskellä, ja valitettavasti tilanteen kehityksestä on perusteltua olla huolissaan: Yhdysvalloissakin suunniteltujen budjettileikkausten oletetut seuraukset ovat tuhoisia.





YLE Uutiset 13.09.2011
Yhdysvalloissa eniten köyhiä 17 vuoteen

Talousvaikeudet nostivat Yhdysvalloissa köyhien ihmisten osuuden väestöstä korkeimmilleen sitten vuoden 1993, käy ilmi Yhdysvaltain tilastokeskuksen tiedoista. Viime vuonna 15,1 prosenttia maailman rikkaimman maan väestöstä eli 46,2 miljoonaa ihmistä eli köyhyysrajan alapuolella.

Tämä on jo kolmas peräkkäinen vuosi, kun köyhien ihmisten osa väestöstä kasvaa. Köyhien ihmisten määrä taas oli korkeimmillaan tietojen keräämisen aloittamisen jälkeen 52 vuoteen.

Yhdysvaltojen virallinen köyhyysraja on 22 314 dollarin eli noin 15 653 euron vuositulo neljän hengen perhettä kohden. Yksinäinen ihminen luokitellaan köyhäksi, mikäli hän tienaa vuodessa alle 11 139 dollaria eli 7814 euroa.

Samaan aikaan presidentti Barack Obama ja Yhdysvaltain poliittiset päättäjät yrittävät päästä sopuun tukipaketista, jolla vähennettäisiin korkeaa työttömyyttä ja samalla elvytettäisiin köhivää taloutta. Presidentti Obama yrittää saada kongressissa republikaanien tuen 450 miljardin dollarin elvytystoimilleen.

Demokraattien ja republikaanien muodostaman kongressin "superkomitean" puolestaan pitäisi löytää leikkauskohteet, joilla massiiviseksi paisuneesta valtion budjettivajeesta leikattaisiin toista tuhatta miljardia dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana.