Tutkimus: Opettajat alkavat hylkiä huono-osaisten kouluja
Terhi Linnansaaren tutkielma käsittelee opettajien muuttuvaa sitoutumista työhönsä. Eriarvoisessa yhteiskunnassa huono-osaisten kouluissa taistellaan jo valmiiksi monien ongelmien kanssa. Linnansaaren tutkimus osoittaa yhden näistä ongelmista olevan opettajien joukkopako juurikin samoista, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kouluista.
Linnansaaren tutkimuksen johtopäätöksistä:
Aikalainen 21.10.2010
Opettajat alkavat hylkiä huono-osaisten kouluja
Lataa koko tutkielma tästä (pdf)
Terhi Linnansaari ei pidä ajatuksesta, että lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan vuoksi, sillä suomalaisen peruskoulun ideana ja vahvuutena on ollut tasa-arvoisten lähtökohtien tarjoaminen kaikille lapsille.
Pienituloisten asuinalueiden kouluissa on enemmän heikosti työhönsä sitoutuneita opettajia. Näin toteaa Terhi Linnansaari Tampereen yliopiston kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan, jonka aineisto koostuu yli 1000 opettajan tiedoista. Huonompiosaisten alueiden opettajilla oli puolitoistakertainen riski työhön sitoutumattomuuteen kuin parempiosaisilla alueilla.
Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu opettajien sitoutumista työhönsä asuinalueittain. Täällä asuinalueiden eriytyminen tulojen mukaan on varsin uutta.
– Kehitys on ollut sen suuntaista vasta 1990-luvulta lähtien. Jos koulut jakautuvat hyvien ja huonojen alueiden kouluihin, on vaarana, että opettajat valikoivat kouluja asuinalueen mukaan, Linnansaari arvioi.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa aihetta on tutkittu paljon, on vaikea saada opettajia matalan sosioekonomisen statuksen kouluihin.
– Vain harvat haluavat huonon alueen kouluun opettamaan.
Linnansaari ei pidä ajatuksesta, että jo pieni ekaluokkalainen lapsi joutuu hyvin eriarvoiseen asemaan verrattuna toiseen ekaluokkalaiseen, joka sattuu asumaan toisenlaisella asuinalueella.
– Huonompiosaisille alueille on kasautunut enemmän perheitä, joilla on sosiaalisia ongelmia. Näiden perheiden lapsille koulu on tärkeä paikka, ja opettaja on tärkeä henkilö lapsen elämässä.
– Jos tässä tapauksessa opettaja on huonosti sitoutunut ja miettii vaan, että milloin pääsisin toiseen kouluun tai vaihtaisin ammattia, niin opettaja ei välttämättä ole kiinnostunut luomaan lapsen kanssa hyvää suhdetta, Linnansaari miettii.
– Sitoutuva aikuinen on lapselle todella tärkeä missä iässä tahansa.
Pienituloisten alueilla lyhyitä työsuhteita
Asuinalueet jaoteltiin tutkielmassa matalan ja korkean sosioekonomisen statuksen mukaan.
– Mittarina käytettiin asuinalueen tulotasoa ja työttömyyttä. Sillä määriteltiin asuinalueen sosioekonominen status.
Matalan sosioekonomisen statuksen alueilla työskentelevillä opettajilla oli puolitoista kertaa suurempi riski sekä työpaikkaan että ammattiin sitoutumattomuuteen verrattuna parempiosaisilla alueilla työskenteleviin opettajiin.
– Sitoutumattomuus voi johtaa työpaikan vaihtoon, mutta aina se ei tarkoita sitä. Jos ei ole vaihtoehtoja tarjolla, niin opettaja voi pysyä samassa koulussa joka tapauksessa, tutkija arvioi.
Tutkielmassa tarkasteltiin erikseen työpaikkaan ja ammattiin sitoutumista.
– Tuloksista ilmeni myös, että pienempituloisten alueiden kouluissa oli paljon enemmän opettajia, joilla on lyhyitä työsuhteita. Korkeamman statuksen alueen kouluissa oli puolestaan pitkiä työsuhteita enemmän. Eli huonompiosaisilla alueilla opettajat vaihtuvat tiuhempaan, Linnansaari toteaa.
Alue heijastuu opettajan työhön
Onko matalan sosioekonomisen statuksen alueiden oppilailla sitten enemmän ongelmia? Voisiko se selittää opettajien huonompaa sitoutumista?
– Tutkielman oletuksena oli nimenomaan, että asuinalue heijastuu opettajan työhön perheiden ja lasten ongelmien kautta. Kuitenkaan suoraa tietoa oppilasmääristä tai oppilaiden ongelmista tässä ei ollut mukana.
Linnansaari puhuu myös niin sanotusta asuinaluevaikutuksesta.
– Jos asuinalueella on paljon ongelmia, niin ne voivat vaikuttaa suoraan lapseen ja se taas heijastuu opettajan työhön. Siinä olisi jatkotutkimuksen paikka, toteaa Linnansaari.
Suomessa erityisesti Helsingissä asuinalueiden eriytymistä on tutkittu enemmän. Helsingissä on myös tartuttu toimeen koulujen eriarvoisuuden vähentämiseksi.
– Siellä on suunnattu enemmän taloudellisia resursseja pienempituloisten alueiden kouluille, Linnansaari tietää.
Linnansaari toivoo, että tutkielman tulokset herättäisivät pohtimaan, millä keinoilla saataisiin pysäytettyä vielä pienenä ilmenevä koulujen eriytyminen opettajien sitoutumisen kannalta.
– Suomalaisen peruskoulun ideana ja vahvuutena on ollut tasa-arvoisten lähtökohtien tarjoaminen kaikille lapsille. Olisi tärkeää selvittää, miten tästä voisi pitää kiinni.
Työhyvinvointi lähtökohtana
Pro gradun aineistona käytettiin Tilastokeskuksen rekistereitä ja Työterveyslaitoksen vuosina 2000 ja 2004 kerättyä Kunta10-tutkimuksen kyselyä alakoulun opettajilta. Vastauksia oli 1042 opettajalta. Kunta10-tutkimuksessa ovat mukana Espoo, Naantali, Oulu, Nokia, Raisio, Tampere, Turku, Valkeakoski, Vantaa ja Virrat.
– Yksittäisiä kouluja ei pysty tutkimuksesta tunnistamaan, Linnansaari tähdentää.
Alun perin Linnansaarta kiinnosti tutkia gradussaan lasten kanssa työskentelevien työhyvinvointia. Hän on aikaisemmalta koulutukseltaan lastenohjaaja. Alueellisen näkökulman Linnansaari sai tutkimukseensa Työterveyslaitoksen Opettajana huomennakin -tutkimusprojektista, jonka yksi osa tutkielma on. Projektin vetäjä Marianna Virtanen oli Linnansaaren toinen graduohjaaja. Toinen ohjaaja oli professori Tuomas Takala.
Työterveyslaitoksen Opettajana huomennakin -tutkimuksessa selvitetään, onko opettajilla suurempi riski sairauspoissaoloihin, sitoutumattomuuteen ja ennenaikaiseen eläkkeeseen verrattuna muihin ammatteihin.
– Ja jos on, niin mitkä ovat tekijät siellä taustalla, Linnansaari selittää.
Teksti Helena Collin
Linnansaaren tutkimuksen johtopäätöksistä:
Vaarana on, että [...] eriytyminen alkaa voimistaa itse itseään. Oletettu negatiivinen kehä toimisi siten, että oppilaiden ongelmista aiheutunut opettajan sitoutumisen heikkeneminen heijastuisi oppilaisiin negatiivisesti.
Tämä voimistaisi oppilaiden ongelmia entisestään ja oppilaiden ongelmat puolestaan vaikuttaisivat entistä voimakkaammin opettajan sitoutumiseen.
Aikalainen 21.10.2010
Opettajat alkavat hylkiä huono-osaisten kouluja
Lataa koko tutkielma tästä (pdf)
Terhi Linnansaari ei pidä ajatuksesta, että lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan vuoksi, sillä suomalaisen peruskoulun ideana ja vahvuutena on ollut tasa-arvoisten lähtökohtien tarjoaminen kaikille lapsille.
Pienituloisten asuinalueiden kouluissa on enemmän heikosti työhönsä sitoutuneita opettajia. Näin toteaa Terhi Linnansaari Tampereen yliopiston kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassaan, jonka aineisto koostuu yli 1000 opettajan tiedoista. Huonompiosaisten alueiden opettajilla oli puolitoistakertainen riski työhön sitoutumattomuuteen kuin parempiosaisilla alueilla.
Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu opettajien sitoutumista työhönsä asuinalueittain. Täällä asuinalueiden eriytyminen tulojen mukaan on varsin uutta.
– Kehitys on ollut sen suuntaista vasta 1990-luvulta lähtien. Jos koulut jakautuvat hyvien ja huonojen alueiden kouluihin, on vaarana, että opettajat valikoivat kouluja asuinalueen mukaan, Linnansaari arvioi.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa aihetta on tutkittu paljon, on vaikea saada opettajia matalan sosioekonomisen statuksen kouluihin.
– Vain harvat haluavat huonon alueen kouluun opettamaan.
Linnansaari ei pidä ajatuksesta, että jo pieni ekaluokkalainen lapsi joutuu hyvin eriarvoiseen asemaan verrattuna toiseen ekaluokkalaiseen, joka sattuu asumaan toisenlaisella asuinalueella.
– Huonompiosaisille alueille on kasautunut enemmän perheitä, joilla on sosiaalisia ongelmia. Näiden perheiden lapsille koulu on tärkeä paikka, ja opettaja on tärkeä henkilö lapsen elämässä.
– Jos tässä tapauksessa opettaja on huonosti sitoutunut ja miettii vaan, että milloin pääsisin toiseen kouluun tai vaihtaisin ammattia, niin opettaja ei välttämättä ole kiinnostunut luomaan lapsen kanssa hyvää suhdetta, Linnansaari miettii.
– Sitoutuva aikuinen on lapselle todella tärkeä missä iässä tahansa.
Pienituloisten alueilla lyhyitä työsuhteita
Asuinalueet jaoteltiin tutkielmassa matalan ja korkean sosioekonomisen statuksen mukaan.
– Mittarina käytettiin asuinalueen tulotasoa ja työttömyyttä. Sillä määriteltiin asuinalueen sosioekonominen status.
Matalan sosioekonomisen statuksen alueilla työskentelevillä opettajilla oli puolitoista kertaa suurempi riski sekä työpaikkaan että ammattiin sitoutumattomuuteen verrattuna parempiosaisilla alueilla työskenteleviin opettajiin.
– Sitoutumattomuus voi johtaa työpaikan vaihtoon, mutta aina se ei tarkoita sitä. Jos ei ole vaihtoehtoja tarjolla, niin opettaja voi pysyä samassa koulussa joka tapauksessa, tutkija arvioi.
Tutkielmassa tarkasteltiin erikseen työpaikkaan ja ammattiin sitoutumista.
– Tuloksista ilmeni myös, että pienempituloisten alueiden kouluissa oli paljon enemmän opettajia, joilla on lyhyitä työsuhteita. Korkeamman statuksen alueen kouluissa oli puolestaan pitkiä työsuhteita enemmän. Eli huonompiosaisilla alueilla opettajat vaihtuvat tiuhempaan, Linnansaari toteaa.
Alue heijastuu opettajan työhön
Onko matalan sosioekonomisen statuksen alueiden oppilailla sitten enemmän ongelmia? Voisiko se selittää opettajien huonompaa sitoutumista?
– Tutkielman oletuksena oli nimenomaan, että asuinalue heijastuu opettajan työhön perheiden ja lasten ongelmien kautta. Kuitenkaan suoraa tietoa oppilasmääristä tai oppilaiden ongelmista tässä ei ollut mukana.
Linnansaari puhuu myös niin sanotusta asuinaluevaikutuksesta.
– Jos asuinalueella on paljon ongelmia, niin ne voivat vaikuttaa suoraan lapseen ja se taas heijastuu opettajan työhön. Siinä olisi jatkotutkimuksen paikka, toteaa Linnansaari.
Suomessa erityisesti Helsingissä asuinalueiden eriytymistä on tutkittu enemmän. Helsingissä on myös tartuttu toimeen koulujen eriarvoisuuden vähentämiseksi.
– Siellä on suunnattu enemmän taloudellisia resursseja pienempituloisten alueiden kouluille, Linnansaari tietää.
Linnansaari toivoo, että tutkielman tulokset herättäisivät pohtimaan, millä keinoilla saataisiin pysäytettyä vielä pienenä ilmenevä koulujen eriytyminen opettajien sitoutumisen kannalta.
– Suomalaisen peruskoulun ideana ja vahvuutena on ollut tasa-arvoisten lähtökohtien tarjoaminen kaikille lapsille. Olisi tärkeää selvittää, miten tästä voisi pitää kiinni.
Työhyvinvointi lähtökohtana
Pro gradun aineistona käytettiin Tilastokeskuksen rekistereitä ja Työterveyslaitoksen vuosina 2000 ja 2004 kerättyä Kunta10-tutkimuksen kyselyä alakoulun opettajilta. Vastauksia oli 1042 opettajalta. Kunta10-tutkimuksessa ovat mukana Espoo, Naantali, Oulu, Nokia, Raisio, Tampere, Turku, Valkeakoski, Vantaa ja Virrat.
– Yksittäisiä kouluja ei pysty tutkimuksesta tunnistamaan, Linnansaari tähdentää.
Alun perin Linnansaarta kiinnosti tutkia gradussaan lasten kanssa työskentelevien työhyvinvointia. Hän on aikaisemmalta koulutukseltaan lastenohjaaja. Alueellisen näkökulman Linnansaari sai tutkimukseensa Työterveyslaitoksen Opettajana huomennakin -tutkimusprojektista, jonka yksi osa tutkielma on. Projektin vetäjä Marianna Virtanen oli Linnansaaren toinen graduohjaaja. Toinen ohjaaja oli professori Tuomas Takala.
Työterveyslaitoksen Opettajana huomennakin -tutkimuksessa selvitetään, onko opettajilla suurempi riski sairauspoissaoloihin, sitoutumattomuuteen ja ennenaikaiseen eläkkeeseen verrattuna muihin ammatteihin.
– Ja jos on, niin mitkä ovat tekijät siellä taustalla, Linnansaari selittää.
Teksti Helena Collin