Eläkevaikuttaja: Eläkejohtajien palkat moraalinen ongelma
Tunnettu eläkevaikuttaja Tarmo Pukkila pitää Taloussanomien haastattelussa eläkejohtajien valtavia palkkioita moraalisena ongelmana.
TS Sami Noponen 9.11.2010
Eläkejohtajien palkkiot ovat moraalinen ongelma
Työeläkeyhtiöiden johtajien palkkioiden maltillisuus on koko eläkejärjestelmän uskottavuuden kannalta tärkeää, arvioi Tarmo Pukkila, joka toimi viime vuoteen saakka Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana.
– Tämä on ennen kaikkea moraalinen ongelma. Varsinkin kun työeläkeyhtiöiden johtajat ovat istuneet samaan aikaan asiantuntijoina Rantalan eläketyöryhmässä, joka on pohtinut työurien pidentämistä eläkejärjestelmän kestävyyden turvaamiseksi, Pukkila sanoi Taloussanomille.
Helsingin Sanomat kertoi marraskuun alussa, että suurien eläkeyhtiöiden johtajat ovat saamassa lisää etuisuuksia. Varman ja Ilmarisen hallitukset ovat hyväksyneet uuden bonusjärjestelmän nykyisen kannustinjärjestelmän lisukkeeksi.
– Tällaiset uudet bonusjärjestelmät tarkoittavat sitä, että työeläkeyhtiöiden johtajien palkkiot ovat nousussa samaan aikaan kuin työeläkejärjestelmän rahoituspohja pitäisi saada vakaalle pohjalle. Tämä on palkansaajan näkökulmasta aika kummallista, kun on päivänselvää että työeläke-etuuksia joudutaan tulevaisuudessa tavalla tai toisella alentamaan, Pukkila sanoi.
–Tämä tapahtuu joko työurien pidentämisen muodossa tai jollakin muulla tavalla. Tämän takia johtajien palkkioiden korotukset sopivat tähän aikaan huonosti.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämä työryhmä on pohtinut keinoja, joilla suomalaisten työuria pidennetään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Viime keväänä asia siirtyi käytännössä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kontolle, kun Rantalan esitykset jumiutuivat erimielisyyksiin ja ryhmän määräaika täyttyi.
Ennen eläkkeelle jäämistään Pukkila vaati, että työmarkkinajärjestöjen pitäisi sopia siitä, että työeläkejärjestelmän rahoituksen vakaus turvattaisiin. Häntä huolettavat työeläkemaksuun kohdistuvat suuret nousupaineet.
–Työeläkemaksussa on pidemmällä aikavälillä talouskehityksestä riippuen 5–8 prosenttiyksikön nousupaine ja tällainen korotus on käytännössä mahdoton. Toivottavasti työuria saadaan pidennettyä, Pukkila sanoi.
Työeläkemaksun korottamatta jättäminen johtaisi eläkerahastojen purkamisen käynnistymiseen ja näin epäsuorasti järjestelmälle elintärkeiden sijoitustuottojen alenemiseen.
Maksujen maltillisia korotuksia onkin tulossa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat lokakuussa korotetusta työeläkevakuutusmaksusta, joka nousee ensi vuodeksi 0,4 prosenttiyksikköä. Korotus jakaantuu puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken.
– Tämä sisältyy pari vuotta vanhaan sosiaalitupoon. Tämä on hyvä alku työeläkejärjestelmän rahoituspohjan turvaamisessa, Pukkila sanoi.
Työmarkkinajärjestöjen pari vuotta sitten kasamaan sosiaalipoliittisten paketin mukaan työeläkemaksut nousevat vuosina 2011–2014 yhteensä 1,6 prosenttia.
Pukkilan seuraajaksi vakuutusosaston johtoon nimitettiin viime vuoden lopussa varatuomari Outi Antila.
TS Sami Noponen 9.11.2010
Eläkejohtajien palkkiot ovat moraalinen ongelma
Työeläkeyhtiöiden johtajien palkkioiden maltillisuus on koko eläkejärjestelmän uskottavuuden kannalta tärkeää, arvioi Tarmo Pukkila, joka toimi viime vuoteen saakka Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana.
– Tämä on ennen kaikkea moraalinen ongelma. Varsinkin kun työeläkeyhtiöiden johtajat ovat istuneet samaan aikaan asiantuntijoina Rantalan eläketyöryhmässä, joka on pohtinut työurien pidentämistä eläkejärjestelmän kestävyyden turvaamiseksi, Pukkila sanoi Taloussanomille.
Helsingin Sanomat kertoi marraskuun alussa, että suurien eläkeyhtiöiden johtajat ovat saamassa lisää etuisuuksia. Varman ja Ilmarisen hallitukset ovat hyväksyneet uuden bonusjärjestelmän nykyisen kannustinjärjestelmän lisukkeeksi.
– Tällaiset uudet bonusjärjestelmät tarkoittavat sitä, että työeläkeyhtiöiden johtajien palkkiot ovat nousussa samaan aikaan kuin työeläkejärjestelmän rahoituspohja pitäisi saada vakaalle pohjalle. Tämä on palkansaajan näkökulmasta aika kummallista, kun on päivänselvää että työeläke-etuuksia joudutaan tulevaisuudessa tavalla tai toisella alentamaan, Pukkila sanoi.
–Tämä tapahtuu joko työurien pidentämisen muodossa tai jollakin muulla tavalla. Tämän takia johtajien palkkioiden korotukset sopivat tähän aikaan huonosti.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämä työryhmä on pohtinut keinoja, joilla suomalaisten työuria pidennetään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Viime keväänä asia siirtyi käytännössä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kontolle, kun Rantalan esitykset jumiutuivat erimielisyyksiin ja ryhmän määräaika täyttyi.
Ennen eläkkeelle jäämistään Pukkila vaati, että työmarkkinajärjestöjen pitäisi sopia siitä, että työeläkejärjestelmän rahoituksen vakaus turvattaisiin. Häntä huolettavat työeläkemaksuun kohdistuvat suuret nousupaineet.
–Työeläkemaksussa on pidemmällä aikavälillä talouskehityksestä riippuen 5–8 prosenttiyksikön nousupaine ja tällainen korotus on käytännössä mahdoton. Toivottavasti työuria saadaan pidennettyä, Pukkila sanoi.
Työeläkemaksun korottamatta jättäminen johtaisi eläkerahastojen purkamisen käynnistymiseen ja näin epäsuorasti järjestelmälle elintärkeiden sijoitustuottojen alenemiseen.
Maksujen maltillisia korotuksia onkin tulossa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat lokakuussa korotetusta työeläkevakuutusmaksusta, joka nousee ensi vuodeksi 0,4 prosenttiyksikköä. Korotus jakaantuu puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken.
– Tämä sisältyy pari vuotta vanhaan sosiaalitupoon. Tämä on hyvä alku työeläkejärjestelmän rahoituspohjan turvaamisessa, Pukkila sanoi.
Työmarkkinajärjestöjen pari vuotta sitten kasamaan sosiaalipoliittisten paketin mukaan työeläkemaksut nousevat vuosina 2011–2014 yhteensä 1,6 prosenttia.
Pukkilan seuraajaksi vakuutusosaston johtoon nimitettiin viime vuoden lopussa varatuomari Outi Antila.