TS: Suurpankit rahastavat satoja miljardeja kriisimaista
Taloussanomat:
TS 23.3.2011
Suurpankit ovat rahastaneet kriisimaista satojen miljardien korkotuotot
Saksan, Ranskan, Britannian ja muiden Euroopan suurten maiden pankeilla on euroalueen neljässä velkaisimmassa kriisimaassa yhä pitkälti yli tuhannen miljardin euron epävarmat lainasaatavat.
Euromaiden velkakriisi ei ole säikäyttänyt pankkeja, vaan ne ovat päin vastoin viime kevään Kreikka-paniikin ja euromaiden mittavien tukilupausten jälkeen jopa kasvattaneet luotonantoaan euroalueen kriisimaissa.
Kun perinteisten lainasaatavien päälle lasketaan muuntyyppiset sitoumukset, on Euroopan pankeilla kriisimaissa pyöreästi 1 500 miljardin euron riskit. Koko maailman pankeilla on velkaisimmissa euromaissa vaakalaudalla yhteensä lähemmäs 2 000 miljardia euroa.
Rohkeaan – tai paremminkin uhkarohkeaan – riskinottoon kansainvälisiä suurpankkeja on rohkaissut kaksi seikkaa yli muiden:
1) Kriisimaiden luotot ovat olleet erittäin tuottoisaa liiketoimintaa, josta kansainväliset suurpankit ovat pelkästään viiden viime vuoden kuluessa tienanneet yhteensä satojen miljardien eurojen korkotuotot.
2) Pankit luottavat muiden euromaiden, EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varmistavan, etteivät kriisimaiden luottoriskit koidu ainakaan pankkien omiksi tappioiksi – ja että ylivelkaisten euromaiden rahoittaminen pysyy pankeille vastakin tuottoisana liiketoimintana.
Kokonaisriskit
liki 2 000 miljardia
Länsi-Euroopan ja muun maailman pankkien luottoriskit velkaisimmissa euromaissa ilmenevät Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tuoreimmasta neljännesvuosikatsauksesta.
Luvut kuvaavat viime syyskuun lopun tilannetta. Kyse on ulkomaisten pankkien saatavista Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa.
Yhteensä liki 2 000 miljardin euron luottoriskeissä ovat mukana saatavat valtioilta ja muilta julkisen talouden yksiköiltä, kotitalouksilta, kansallisilta pankeilta sekä muilta yksityisiltä yrityksiltä.
Varsinaisten lainasaatavien lisäksi suurimmissa riskiluvuissa ovat mukana erilaiset takausvastuut, sitovat luottolupaukset ja muut vastuut, kuten johdannaissopimuksiin perustuvat luottoriskit.
BIS julkaisee tilastonsa Yhdysvaltain dollareissa, joten tilastojen alkuperäisin luvuin ulkomaisten pankkien luottoriskit neljässä euroalueen kriisimaassa ovat vielä suurempia kuin 2 000 miljardia. Dollareina luku on suurin piirtein 2 500 miljardia.
Luvuissa eivät ole mukana kriisimaiden omien pankkien kotimaiset saatavat, mutta kylläkin esimerkiksi Espanjan pankkien saatavat Portugalista ja muista kriisimaista kuin pankkien omasta kotimaasta.
Luotonanto
kasvaa taas
Pankkien mittavat luottoriskit eivät ole merkinneet pelkästään tukalaa riskinottoa, vaan kriisimaiden luotot ovat päin vastoin olleet pankeille erittäin tuottoisaa liiketoimintaa.
Ennen kaikkea kriisimaiden rohkea luotottaminen on ollut erittäin tuottoisaa liiketoimintaa suurten EU-maiden Saksan, Ranskan ja Britannian pankeille, joilla on pelissä ylivoimaisesti suurimmat saatavat.
BIS:n kansainvälisistä luottotilastoista ilmenee, että Länsi-Euroopan pankeilla oli Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa vielä viisi vuotta sitten 950 miljardin euron lainasaatavat.
Suurimmillaan saatavat olivat vuonna 2008 juuri ennen maailmanlaajuisen finanssikriisin kärjistymisen. Tuolloin pankkien lainasaatavat olivat kriisimaissa suurimmillaan noin 1 600 miljardia euroa.
Viime vuoden kesäkuussa eli pian Kreikka-paniikin jälkeen pankkien lainasaatavat kävivät pitkään aikaan alimmillaan noin tuhannessa miljardissa eurossa. Syksyyn mennessä riskinottohalu oli palautunut ja saatavat kasvaneet taas 1 200 miljardiin.
Muutokset kertovat oikeista muutoksista luotonannossa, eivät esimerkiksi dollarin ja euron välisistä kurssimuutoksista. Tämän kirjoituksen euromäärät on laskettu kunkin vuosineljänneksen keskimääräisillä dollarikursseilla.
Kriisimaiden maksamat
korot satoja miljardeja
Korkotuotot tai muutkaan pankkien kriisimailta perimät tuotot, kuten erityyppiset palkkiot, eivät ilmene BIS:n tilastoista. Silti BIS:n luottotilastojenkin tietojen perusteella voi huoleti päätellä, että pankkien tuotot ovat olleet mojovia.
BIS:n luottotilastojen tietoja rahoitusmarkkinoiden korkotilastoihin yhdistelemällä voi päätellä, että kansainväliset pankit ovat perineet neljän velkaisimman euromaan luotoistaan viiden viime vuoden kuluessa korkotuottoja yhteensä 340–350 miljardia euroa.
Kaikista ulkomaisten pankkien Kreikalta, Irlannilta, Portugalilta ja Espanjalta perimistä koroista ja palkkioista on viidessä vuodessa kertynyt kokoon arviolta jopa 500 miljardin euron potti.
Arviot perustuvat varovaiseen viiden prosentin keskimääräiseen korko-olettamaan. Arvio on väistämättä suurpiirteinen mutta antanee kohtuullisen luotettavan kuvan korko- ja palkkiotuottojen suuruusluokasta.
Etenkin vaihtuvakorkoisten luottojen korot ovat viiden viime vuoden aikana vaihdelleet suuresti, mutta suurin osa esimerkiksi valtioiden ja yritysten luotoista on kiinteäkorkoisia.
Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtioiden vanhojen velkojen keskikorko on edelleen neljän ja viiden prosentin tuntumassa. Kotitalouksien ja etenkin yritysten lainakorot ovat tyypillisesti korkeampia kuin valtion maksamat korot.
Saksan pankeille
runsaimmat tuotot
Saksan pankeilla on neljässä kriisimaassa ylivoimaisesti suurimmat luottoriskit, ja niinpä ne ovat myös koonneet enemmän korkotuottoja kuin minkään muun ulkomaan pankit.
Viime syyskuussa saksalaispankeilla oli Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa yhteensä 435 miljardin dollarin eli noin 335 miljardin euron lainasaatavat.
Viiden prosentin korolla moisesta luottomäärästä kertyy vuodessa korkotuottoja 17 miljardia euroa.
Viiden viime vuoden neljännesvuosittaisilla lainamäärillä ja tasaisella viiden prosentin korko-oletuksella saksalaispankeille on kertynyt kriisimaiden luotoista yhteensä hilkkua vaille sadan miljardin euron korkotuotot.
Ranskan pankeilla on vastaavia lainasaatavia 250 miljardia euroa ja viiden viime vuoden mittaan kertyneitä korkotuottoja noin 60 miljardia euroa.
Brittipankkien pääosin irlantilaiset lainasaatavat ovat vähän alle 250 miljardia euroa, mutta viiden vuoden korkotuotot hieman ranskalaispankkeja runsaammat, lähes 65 miljardia euroa.
Korkokatettakin
yli 150 miljardia?
Pankkien luotoistaan perimät korot eivät suinkaan ole silkkaa voittoa, sillä pankit joutuvat toki itsekin maksamaan varainhankinnastaan korkoa omille rahoittajilleen, kuten velkakirjamarkkinoiden sijoittajille, muille pankeille ja vaikkapa euroalueen keskuspankille EKP:lle.
Lienee silti kohtalaisen turvallista arvioida, että neljän euroalueen kriisimaan rahoittaminen yhä suuremmin ja rohkeammin luotoin ei ole ollut Euroopan suurten maiden pankeille ainoastaan tuottoisaa, vaan myös kannattavaa liiketoimintaa.
Hyvin karkeasti pankkitoiminnan periaatteita pelkistäen voinee väittää, että euroalueen rahamarkkinakorot ilmentävät joltisenkin osuvasti pankkien keskimääräisiä varainhankintakuluja.
Tämäkin on varovainen arvio, sillä suuri osa talletuksista on käytännössä nollakorkoisia. Samoin pankkeja erittäin suurin – kirjaimellisesti jopa rajattoman suurin – keskuspankkiluotoin rahoittava EKP perii pankeilta parhaillaan tasan prosentin korkoa.
Jos Euroopan suurpankkien varainhankintakulut olisivat viiden viime vuoden kuluessa olleet keskimäärin 2,5 prosenttia, olisi Euroopan suurpankkien laareihin kertynyt kriisimaiden rahoittamisesta viidessä vuodessa korkokatetta yhteensä 150–200 miljardia euroa.
Näiden pankkien pelastamiseksi Suomi ja muut euromaat kokoavat yhä suurempia tukisummia ja varmuusrahastoja.
Pankkien mittavat luottoriskit eivät ole merkinneet pelkästään tukalaa riskinottoa, vaan kriisimaiden luotot ovat päin vastoin olleet pankeille erittäin tuottoisaa liiketoimintaa.
[...] Kaikista ulkomaisten pankkien Kreikalta, Irlannilta, Portugalilta ja Espanjalta perimistä koroista ja palkkioista on viidessä vuodessa kertynyt kokoon arviolta jopa 500 miljardin euron potti.Taloussanomien uutisesta ilmenee, kuinka uhkarohkea ja lyhyellä aikavälillä erityisen tuottoisa luotonanto on taas voimakkaassa kasvussa, ja kuinka kehityksen pääsyynä on suurpankkien luottamus valtioiden avokätisiin pelastustoimenpiteisiin. Maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttaneita tahoja palkitaan ympäri maailmaa ennennäkemättömillä summilla ilman todellisia muutoksia globaalin rahoitusjärjestelmän rakenteeseen, mikä johtaa ennen pitkää uuteen talouskriisiin ja varojen siirtoon kansalaisilta suurpankkien omistajille sekä johtajille.
TS 23.3.2011
Suurpankit ovat rahastaneet kriisimaista satojen miljardien korkotuotot
Saksan, Ranskan, Britannian ja muiden Euroopan suurten maiden pankeilla on euroalueen neljässä velkaisimmassa kriisimaassa yhä pitkälti yli tuhannen miljardin euron epävarmat lainasaatavat.
Euromaiden velkakriisi ei ole säikäyttänyt pankkeja, vaan ne ovat päin vastoin viime kevään Kreikka-paniikin ja euromaiden mittavien tukilupausten jälkeen jopa kasvattaneet luotonantoaan euroalueen kriisimaissa.
Kun perinteisten lainasaatavien päälle lasketaan muuntyyppiset sitoumukset, on Euroopan pankeilla kriisimaissa pyöreästi 1 500 miljardin euron riskit. Koko maailman pankeilla on velkaisimmissa euromaissa vaakalaudalla yhteensä lähemmäs 2 000 miljardia euroa.
Rohkeaan – tai paremminkin uhkarohkeaan – riskinottoon kansainvälisiä suurpankkeja on rohkaissut kaksi seikkaa yli muiden:
1) Kriisimaiden luotot ovat olleet erittäin tuottoisaa liiketoimintaa, josta kansainväliset suurpankit ovat pelkästään viiden viime vuoden kuluessa tienanneet yhteensä satojen miljardien eurojen korkotuotot.
2) Pankit luottavat muiden euromaiden, EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varmistavan, etteivät kriisimaiden luottoriskit koidu ainakaan pankkien omiksi tappioiksi – ja että ylivelkaisten euromaiden rahoittaminen pysyy pankeille vastakin tuottoisana liiketoimintana.
Kokonaisriskit
liki 2 000 miljardia
Länsi-Euroopan ja muun maailman pankkien luottoriskit velkaisimmissa euromaissa ilmenevät Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tuoreimmasta neljännesvuosikatsauksesta.
Luvut kuvaavat viime syyskuun lopun tilannetta. Kyse on ulkomaisten pankkien saatavista Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa.
Yhteensä liki 2 000 miljardin euron luottoriskeissä ovat mukana saatavat valtioilta ja muilta julkisen talouden yksiköiltä, kotitalouksilta, kansallisilta pankeilta sekä muilta yksityisiltä yrityksiltä.
Varsinaisten lainasaatavien lisäksi suurimmissa riskiluvuissa ovat mukana erilaiset takausvastuut, sitovat luottolupaukset ja muut vastuut, kuten johdannaissopimuksiin perustuvat luottoriskit.
BIS julkaisee tilastonsa Yhdysvaltain dollareissa, joten tilastojen alkuperäisin luvuin ulkomaisten pankkien luottoriskit neljässä euroalueen kriisimaassa ovat vielä suurempia kuin 2 000 miljardia. Dollareina luku on suurin piirtein 2 500 miljardia.
Luvuissa eivät ole mukana kriisimaiden omien pankkien kotimaiset saatavat, mutta kylläkin esimerkiksi Espanjan pankkien saatavat Portugalista ja muista kriisimaista kuin pankkien omasta kotimaasta.
Luotonanto
kasvaa taas
Pankkien mittavat luottoriskit eivät ole merkinneet pelkästään tukalaa riskinottoa, vaan kriisimaiden luotot ovat päin vastoin olleet pankeille erittäin tuottoisaa liiketoimintaa.
Ennen kaikkea kriisimaiden rohkea luotottaminen on ollut erittäin tuottoisaa liiketoimintaa suurten EU-maiden Saksan, Ranskan ja Britannian pankeille, joilla on pelissä ylivoimaisesti suurimmat saatavat.
BIS:n kansainvälisistä luottotilastoista ilmenee, että Länsi-Euroopan pankeilla oli Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa vielä viisi vuotta sitten 950 miljardin euron lainasaatavat.
Suurimmillaan saatavat olivat vuonna 2008 juuri ennen maailmanlaajuisen finanssikriisin kärjistymisen. Tuolloin pankkien lainasaatavat olivat kriisimaissa suurimmillaan noin 1 600 miljardia euroa.
Viime vuoden kesäkuussa eli pian Kreikka-paniikin jälkeen pankkien lainasaatavat kävivät pitkään aikaan alimmillaan noin tuhannessa miljardissa eurossa. Syksyyn mennessä riskinottohalu oli palautunut ja saatavat kasvaneet taas 1 200 miljardiin.
Muutokset kertovat oikeista muutoksista luotonannossa, eivät esimerkiksi dollarin ja euron välisistä kurssimuutoksista. Tämän kirjoituksen euromäärät on laskettu kunkin vuosineljänneksen keskimääräisillä dollarikursseilla.
Kriisimaiden maksamat
korot satoja miljardeja
Korkotuotot tai muutkaan pankkien kriisimailta perimät tuotot, kuten erityyppiset palkkiot, eivät ilmene BIS:n tilastoista. Silti BIS:n luottotilastojenkin tietojen perusteella voi huoleti päätellä, että pankkien tuotot ovat olleet mojovia.
BIS:n luottotilastojen tietoja rahoitusmarkkinoiden korkotilastoihin yhdistelemällä voi päätellä, että kansainväliset pankit ovat perineet neljän velkaisimman euromaan luotoistaan viiden viime vuoden kuluessa korkotuottoja yhteensä 340–350 miljardia euroa.
Kaikista ulkomaisten pankkien Kreikalta, Irlannilta, Portugalilta ja Espanjalta perimistä koroista ja palkkioista on viidessä vuodessa kertynyt kokoon arviolta jopa 500 miljardin euron potti.
Arviot perustuvat varovaiseen viiden prosentin keskimääräiseen korko-olettamaan. Arvio on väistämättä suurpiirteinen mutta antanee kohtuullisen luotettavan kuvan korko- ja palkkiotuottojen suuruusluokasta.
Etenkin vaihtuvakorkoisten luottojen korot ovat viiden viime vuoden aikana vaihdelleet suuresti, mutta suurin osa esimerkiksi valtioiden ja yritysten luotoista on kiinteäkorkoisia.
Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan valtioiden vanhojen velkojen keskikorko on edelleen neljän ja viiden prosentin tuntumassa. Kotitalouksien ja etenkin yritysten lainakorot ovat tyypillisesti korkeampia kuin valtion maksamat korot.
Saksan pankeille
runsaimmat tuotot
Saksan pankeilla on neljässä kriisimaassa ylivoimaisesti suurimmat luottoriskit, ja niinpä ne ovat myös koonneet enemmän korkotuottoja kuin minkään muun ulkomaan pankit.
Viime syyskuussa saksalaispankeilla oli Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa yhteensä 435 miljardin dollarin eli noin 335 miljardin euron lainasaatavat.
Viiden prosentin korolla moisesta luottomäärästä kertyy vuodessa korkotuottoja 17 miljardia euroa.
Viiden viime vuoden neljännesvuosittaisilla lainamäärillä ja tasaisella viiden prosentin korko-oletuksella saksalaispankeille on kertynyt kriisimaiden luotoista yhteensä hilkkua vaille sadan miljardin euron korkotuotot.
Ranskan pankeilla on vastaavia lainasaatavia 250 miljardia euroa ja viiden viime vuoden mittaan kertyneitä korkotuottoja noin 60 miljardia euroa.
Brittipankkien pääosin irlantilaiset lainasaatavat ovat vähän alle 250 miljardia euroa, mutta viiden vuoden korkotuotot hieman ranskalaispankkeja runsaammat, lähes 65 miljardia euroa.
Korkokatettakin
yli 150 miljardia?
Pankkien luotoistaan perimät korot eivät suinkaan ole silkkaa voittoa, sillä pankit joutuvat toki itsekin maksamaan varainhankinnastaan korkoa omille rahoittajilleen, kuten velkakirjamarkkinoiden sijoittajille, muille pankeille ja vaikkapa euroalueen keskuspankille EKP:lle.
Lienee silti kohtalaisen turvallista arvioida, että neljän euroalueen kriisimaan rahoittaminen yhä suuremmin ja rohkeammin luotoin ei ole ollut Euroopan suurten maiden pankeille ainoastaan tuottoisaa, vaan myös kannattavaa liiketoimintaa.
Hyvin karkeasti pankkitoiminnan periaatteita pelkistäen voinee väittää, että euroalueen rahamarkkinakorot ilmentävät joltisenkin osuvasti pankkien keskimääräisiä varainhankintakuluja.
Tämäkin on varovainen arvio, sillä suuri osa talletuksista on käytännössä nollakorkoisia. Samoin pankkeja erittäin suurin – kirjaimellisesti jopa rajattoman suurin – keskuspankkiluotoin rahoittava EKP perii pankeilta parhaillaan tasan prosentin korkoa.
Jos Euroopan suurpankkien varainhankintakulut olisivat viiden viime vuoden kuluessa olleet keskimäärin 2,5 prosenttia, olisi Euroopan suurpankkien laareihin kertynyt kriisimaiden rahoittamisesta viidessä vuodessa korkokatetta yhteensä 150–200 miljardia euroa.
Näiden pankkien pelastamiseksi Suomi ja muut euromaat kokoavat yhä suurempia tukisummia ja varmuusrahastoja.