YLE: Huostaanotoista on tullut kasvubisnes
YLE:
Lue lisää:
Parecon Finland: Yksityistämisestä
YLE: Apteekkien annosjakelussa on villit markkinat
Marjut Lindberg: Hoitoa ja palveluita yksityistetään hivuttamalla
YLE: Kansainväliset sijoittajat tahkoavat rahaa Suomen terveydenhoidossa
YLE 8.2.2012
Huostaanotoista on tullut kasvubisnes
Suuret kansainväliset hoitoalan toimijat ovat levittäytymässä sijaishuoltoon. Esimerkiksi terveyspalveluita tarjoava Mehiläinen laajentaa toimintaansa sadalla lastensuojelupaikalla tänä ja ensi vuonna. Samaan aikaan pätevistä sosiaalityöntekijöistä on kuntien avohuollossa yhä suurempi pula. Etelä-Suomessa vain noin puolet sosiaalityöntekijöistä täyttää kelpoisuusehdot.
Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kerrotaan Ylen TV2:n Silminnäkijä-ohjelmassa.
- Ei ole sattumaa että kansainväliset yritykset tulevat Suomen sijaishuoltomarkkinoille. Nyt on puhuttu jo muutaman vuoden sijaishuoltomarkkinoista. Se kuulostaa pahalta, koska sijaishuolto ja markkinat ovat sanapari, jonka ei pitäisi kuulua yhteen, sanoo lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta.
Kansainväliset sijoittajat ovat ostamassa pieniä toimijoita pois markkinoilta. Kehitys on samansuuntainen kuin aiemmin terveyspalveluissa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mukaan lastensuojelu muuttuu sitä vaikeammin hallittavaksi, mitä enemmän se siirtyy markkinoiden armoille.
- Siitä on tullut kyllä paikoin aika kova bisnes. Samalla tavalla kuin ennen oli huutolaisjärjestelmä, nyt meillä on kansainvälisiä yrityksiä, jotka tekevät rahaa sillä, että meillä apua tarvitsevia on lapsia.
Perhe pakeni huostaanottoa maasta
Isokyrössä asunut perhe teki äärimmäisen ratkaisun sen jälkeen, kun perheen tytär oli otettu kiireellisesti huostaan. Perhe pakeni tammikuun viimeisenä päivänä maasta. Alun perin virolainen perhe oli asunut Suomessa 17 vuotta ja heidän kaikki kolme lastaan olivat syntyneet Suomessa. Perhe kertoi tarinansa keskiviikko-iltana Viron ETV:n Pealtnägija-ohjelmassa.
- En luota yhteiskuntaan, joka kohtelee asukkaitaan tällä tavoin. Olen sentään elänyt Neuvostoliitossakin, sanoo perheen isä Mait.
Perheen tytär sairastui syömishäiriöön. Sairaalasta hänet lähetettiin kahteen otteeseen kotiin avohoitoon. Kunnan sosiaalitoimi määräsi hänet kuitenkin kiireellisesti huostaan otettavaksi. Syyksi sanottiin perheväkivalta. Tyttö itse kiistää sanoneensa niin.
Lakimiehen avulla huostaanotto purettiin. Perhe ei kuitenkaan uskalla palata, koska lastensuojeluilmoitus on edelleen olemassa. Koska viranomaiset eivät salassapitovelvollisuuden takia kommentoi tapausta, ei voida tietää, onko perhe ylireagoinut vai ovatko viranomaiset ylireagoineet.
Maasta paenneen perheen haastattelu löytyy myös suomeksi toimitettuna Yle Areenasta Silminnäkijän sivuilta.
”Minä olen lapseni yksityisasia”
Naantalilaisen Ani Leikonniemen pieni poika otettiin kiireellisesti huostaan, kun vanhin tytär oli syöpähoidoissa. Uupunut äiti oli hakenut apua lastensuojelulta.
- Kertaakaan en saanut vastausta, mikä huoli on pojasta. Minulle jopa sanottiin, että yksityisasioihin ei oteta kantaa. Sanoin, että minä olen se yksityisasia.
- Useissa tapauksissa päätöksen tehnyt henkilö ei ole edes tavannut lasta tai tämän vanhempaa, sanoo huostaanottoihin erikoistunut juristi Outi Mannonen.
Naantalin perusturvajohtajan Iiro Pöyhösen mukaan valituksia on tullut viime aikoina siksi, että asiakkaat ovat alkaneet käydä viranomaisten toimintaa juristien kanssa läpi.
Suuret kansainväliset hoitoalan toimijat ovat levittäytymässä sijaishuoltoon. Esimerkiksi terveyspalveluita tarjoava Mehiläinen laajentaa toimintaansa sadalla lastensuojelupaikalla tänä ja ensi vuonna.
- Ei ole sattumaa että kansainväliset yritykset tulevat Suomen sijaishuoltomarkkinoille. Nyt on puhuttu jo muutaman vuoden sijaishuoltomarkkinoista. Se kuulostaa pahalta, koska sijaishuolto ja markkinat ovat sanapari, jonka ei pitäisi kuulua yhteen, sanoo lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta.
Kansainväliset sijoittajat ovat ostamassa pieniä toimijoita pois markkinoilta. Kehitys on samansuuntainen kuin aiemmin terveyspalveluissa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mukaan lastensuojelu muuttuu sitä vaikeammin hallittavaksi, mitä enemmän se siirtyy markkinoiden armoille.
- Siitä on tullut kyllä paikoin aika kova bisnes. Samalla tavalla kuin ennen oli huutolaisjärjestelmä, nyt meillä on kansainvälisiä yrityksiä, jotka tekevät rahaa sillä, että meillä apua tarvitsevia on lapsia.
Lue lisää:
Parecon Finland: Yksityistämisestä
YLE: Apteekkien annosjakelussa on villit markkinat
Marjut Lindberg: Hoitoa ja palveluita yksityistetään hivuttamalla
YLE: Kansainväliset sijoittajat tahkoavat rahaa Suomen terveydenhoidossa
YLE 8.2.2012
Huostaanotoista on tullut kasvubisnes
Suuret kansainväliset hoitoalan toimijat ovat levittäytymässä sijaishuoltoon. Esimerkiksi terveyspalveluita tarjoava Mehiläinen laajentaa toimintaansa sadalla lastensuojelupaikalla tänä ja ensi vuonna. Samaan aikaan pätevistä sosiaalityöntekijöistä on kuntien avohuollossa yhä suurempi pula. Etelä-Suomessa vain noin puolet sosiaalityöntekijöistä täyttää kelpoisuusehdot.
Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kerrotaan Ylen TV2:n Silminnäkijä-ohjelmassa.
- Ei ole sattumaa että kansainväliset yritykset tulevat Suomen sijaishuoltomarkkinoille. Nyt on puhuttu jo muutaman vuoden sijaishuoltomarkkinoista. Se kuulostaa pahalta, koska sijaishuolto ja markkinat ovat sanapari, jonka ei pitäisi kuulua yhteen, sanoo lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta.
Kansainväliset sijoittajat ovat ostamassa pieniä toimijoita pois markkinoilta. Kehitys on samansuuntainen kuin aiemmin terveyspalveluissa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mukaan lastensuojelu muuttuu sitä vaikeammin hallittavaksi, mitä enemmän se siirtyy markkinoiden armoille.
- Siitä on tullut kyllä paikoin aika kova bisnes. Samalla tavalla kuin ennen oli huutolaisjärjestelmä, nyt meillä on kansainvälisiä yrityksiä, jotka tekevät rahaa sillä, että meillä apua tarvitsevia on lapsia.
Perhe pakeni huostaanottoa maasta
Isokyrössä asunut perhe teki äärimmäisen ratkaisun sen jälkeen, kun perheen tytär oli otettu kiireellisesti huostaan. Perhe pakeni tammikuun viimeisenä päivänä maasta. Alun perin virolainen perhe oli asunut Suomessa 17 vuotta ja heidän kaikki kolme lastaan olivat syntyneet Suomessa. Perhe kertoi tarinansa keskiviikko-iltana Viron ETV:n Pealtnägija-ohjelmassa.
- En luota yhteiskuntaan, joka kohtelee asukkaitaan tällä tavoin. Olen sentään elänyt Neuvostoliitossakin, sanoo perheen isä Mait.
Perheen tytär sairastui syömishäiriöön. Sairaalasta hänet lähetettiin kahteen otteeseen kotiin avohoitoon. Kunnan sosiaalitoimi määräsi hänet kuitenkin kiireellisesti huostaan otettavaksi. Syyksi sanottiin perheväkivalta. Tyttö itse kiistää sanoneensa niin.
Lakimiehen avulla huostaanotto purettiin. Perhe ei kuitenkaan uskalla palata, koska lastensuojeluilmoitus on edelleen olemassa. Koska viranomaiset eivät salassapitovelvollisuuden takia kommentoi tapausta, ei voida tietää, onko perhe ylireagoinut vai ovatko viranomaiset ylireagoineet.
Maasta paenneen perheen haastattelu löytyy myös suomeksi toimitettuna Yle Areenasta Silminnäkijän sivuilta.
”Minä olen lapseni yksityisasia”
Naantalilaisen Ani Leikonniemen pieni poika otettiin kiireellisesti huostaan, kun vanhin tytär oli syöpähoidoissa. Uupunut äiti oli hakenut apua lastensuojelulta.
- Kertaakaan en saanut vastausta, mikä huoli on pojasta. Minulle jopa sanottiin, että yksityisasioihin ei oteta kantaa. Sanoin, että minä olen se yksityisasia.
- Useissa tapauksissa päätöksen tehnyt henkilö ei ole edes tavannut lasta tai tämän vanhempaa, sanoo huostaanottoihin erikoistunut juristi Outi Mannonen.
Naantalin perusturvajohtajan Iiro Pöyhösen mukaan valituksia on tullut viime aikoina siksi, että asiakkaat ovat alkaneet käydä viranomaisten toimintaa juristien kanssa läpi.