Mediuutiset: HUS suunnittelee yksityissairaalaa
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan lääkäreille on tarjottava mahdollisuus pitää yksityisvastaanottoa julkisen terveydenhuollon tiloissa, jotta he eivät karkaa yksityiselle sektorille. Tällä pyritään saamaan lisärahoitusta vakuutusyhtiöiltä ja maksavilta potilailta. Lindén uskoo, että kunnalliset sairaalat ovat osakeyhtiöitä 5-10 vuoden sisällä.
Mediuutiset 22.10.2010
Hus suunnittelee yksityissairaalaa
Hus aikoo perustaa kliinisiä palveluja tuottavan yksityissairaalan. Husin tytäryhtiön muodostaminen on toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan nyt virkamiesvalmistelussa.
– Meidän täytyy tarjota lääkäreillemme mahdollisuus pitää yksityisvastaanottoa tiloissamme sen sijaan, että he menevät tekemään sen yksityissektorille. Nyt on vaarana, että kasvava osa henkilökunnastamme siirtyy yksityispuolelle tekemään siistejä päivätöitä, jolloin he ovat poissa ympärivuorokautisesta, vaativammasta lääketieteellisestä toiminnasta, Lindén sanoo.
Yksityis-Hyksin perustamisen pontimena on hallituksen esitys, jonka mukaan kunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä sairaanhoidosta maksettaisiin sairausvakuutuslain mukainen korvaus. Muutoksen odotetaan astuvan voimaan ensi vuoden maaliskuussa.
Lindén tietää saavansa asian takia puukkoa kylkeen sekä oikealta että vasemmalta.
– Toiset sanovat, että tämä on eriarvoistavaa toimintaa ja toiset, ettei pitäisi lähteä haastamaan yksityissektoria. Ei voi kuitenkaan olla niin, että elämme vain kuntien niukoilla rahoilla, kun yksityissektori samalla kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Myös me tarvitsemme tuloja vakuutusyhtiöiltä ja itse maksavilta potilailta. Uskon, että 5–10 vuoden kuluttua kunnalliset sairaalat ovat osakeyhtiöitä.
Idean Yksityis-Hyksistä esitteli alun perin vuosituhannen alussa Husin entinen hallintoylilääkäri Martti Kekomäki.
Miljoonasakko putosi syliin
Toukokuun alussa Husin johdossa aloittaneen Lindénin syliin tippui tupaantuliaislahjaksi Valviran määräämä kahden miljoonan euron hoitotakuusakko.
– Silloin kiinnitin henkilökunnan huomion mahdollisimman isoilla kirjaimilla hoitojonoihin. Nyt joka kerta, kun työntekijämme avaavat intranetin, silmille hyppää laittomassa jonossa odottavien potilaiden määrä. Haluan tällä sanoa, että tässä on luku, joka pitää nollata.
Lindénin taktiikka on tässäkin asiassa tuottanut tulosta. Jonot kasvoivat kesän aikana mutta ovat syys-lokakuussa lyhentyneet. Joulukuussa luku on Lindénin mukaan nollassa, vaikka Husilla olisi Uudenmaan hallinto-oikeuden päätöksellä aikaa jononpurkuun tammikuun 15. päivään saakka.
– Tämä tulee olemaan pysyvä tilanne.
Jononpurussa Hus aikoo käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Näitä ovat esimerkiksi tulospalkkaus ja klinikoilla keväällä kielletyt lisätyökorvaukset, jotka Lindén palautti syksyllä.
– Oikealla tavalla tehdyt laskelmat osoittavat, että lisätyöt eivät kasvata kokonaiskuluja, koska niiden teossa käytetään jo valmiina olevaa infrastruktuuria. Laskua kertyy vain työn ja tarvikkeiden hinnasta.
Lindén korostaa, että puolet jonottaneista on ollut kaihileikkauspotilaita, joiden hoitoon ei ole ollut tarpeeksi silmälääkäreitä
– Koska omilla silmälääkäreillämme on kädet täynnä vaativampienkin leikkausten kanssa, ostamme jatkossakin puolet kaihileikkauksista ulkoa. Loppujen lopuksi jono-ongelma koskettaa kuitenkin vain alle prosenttia koko toiminnastamme, joten ei se oikeasti ole kiinni rahasta vaan osaajista.
Suomalainen yleislääkäri on huippuosaaja
Erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon väliset raja-aidat kaatuvat uuden terveydenhuoltolain myötä rytisten Husissakin. Lindén kuitenkin rauhoittelee, ettei erikoislääkäreitä olla suinpäin jalkauttamassa joukolla terveyskeskuksiin.
Lindén muistuttaa, että suomalainen yleislääkäri on kansainvälisesti arvioiden erittäin kova osaaja, joka lähettää vain viisi prosenttia potilaista erikoissairaanhoitoon.
– Erikoissairaanhoidon ei pidä sotkeutua siihen 95 prosenttiin, mitä yleislääkärit voivat hoitaa itse. Eräs ihotautilääkäri, joka oli ollut terveyskeskuksessa yhden päivän viikossa, kertoi, että hänelle alkoi tulla niitäkin ihotautitapauksia, joita terveyskeskuslääkärit olivat aiemmin hoitaneet itse.
Lindénin mukaan Hus ja Hyks eivät ole olleet parhaita mahdollisia yhteistyökumppaneita perusterveydenhuollolle. Lääkäreillä on ollut norsunluutorniasennetta suhteessa perusterveydenhuoltoon.
– Tämä meidän pitää muuttaa vuodessa tai kahdessa. Heittäisin haasteen omille erikoislääkäreillemme, kun he usein kritisoivat, että 30 prosenttia lähetteistä on huonoja. Eihän silloin oikea tapa ole rutista vaan mennä sinne, mistä lähetteet tulevat ja käydä asiaa läpi niin, ettei huonoja lähetteitä tule.
Mediuutiset 22.10.2010
Hus suunnittelee yksityissairaalaa
Hus aikoo perustaa kliinisiä palveluja tuottavan yksityissairaalan. Husin tytäryhtiön muodostaminen on toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan nyt virkamiesvalmistelussa.
– Meidän täytyy tarjota lääkäreillemme mahdollisuus pitää yksityisvastaanottoa tiloissamme sen sijaan, että he menevät tekemään sen yksityissektorille. Nyt on vaarana, että kasvava osa henkilökunnastamme siirtyy yksityispuolelle tekemään siistejä päivätöitä, jolloin he ovat poissa ympärivuorokautisesta, vaativammasta lääketieteellisestä toiminnasta, Lindén sanoo.
Yksityis-Hyksin perustamisen pontimena on hallituksen esitys, jonka mukaan kunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä sairaanhoidosta maksettaisiin sairausvakuutuslain mukainen korvaus. Muutoksen odotetaan astuvan voimaan ensi vuoden maaliskuussa.
Lindén tietää saavansa asian takia puukkoa kylkeen sekä oikealta että vasemmalta.
– Toiset sanovat, että tämä on eriarvoistavaa toimintaa ja toiset, ettei pitäisi lähteä haastamaan yksityissektoria. Ei voi kuitenkaan olla niin, että elämme vain kuntien niukoilla rahoilla, kun yksityissektori samalla kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Myös me tarvitsemme tuloja vakuutusyhtiöiltä ja itse maksavilta potilailta. Uskon, että 5–10 vuoden kuluttua kunnalliset sairaalat ovat osakeyhtiöitä.
Idean Yksityis-Hyksistä esitteli alun perin vuosituhannen alussa Husin entinen hallintoylilääkäri Martti Kekomäki.
Miljoonasakko putosi syliin
Toukokuun alussa Husin johdossa aloittaneen Lindénin syliin tippui tupaantuliaislahjaksi Valviran määräämä kahden miljoonan euron hoitotakuusakko.
– Silloin kiinnitin henkilökunnan huomion mahdollisimman isoilla kirjaimilla hoitojonoihin. Nyt joka kerta, kun työntekijämme avaavat intranetin, silmille hyppää laittomassa jonossa odottavien potilaiden määrä. Haluan tällä sanoa, että tässä on luku, joka pitää nollata.
Lindénin taktiikka on tässäkin asiassa tuottanut tulosta. Jonot kasvoivat kesän aikana mutta ovat syys-lokakuussa lyhentyneet. Joulukuussa luku on Lindénin mukaan nollassa, vaikka Husilla olisi Uudenmaan hallinto-oikeuden päätöksellä aikaa jononpurkuun tammikuun 15. päivään saakka.
– Tämä tulee olemaan pysyvä tilanne.
Jononpurussa Hus aikoo käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Näitä ovat esimerkiksi tulospalkkaus ja klinikoilla keväällä kielletyt lisätyökorvaukset, jotka Lindén palautti syksyllä.
– Oikealla tavalla tehdyt laskelmat osoittavat, että lisätyöt eivät kasvata kokonaiskuluja, koska niiden teossa käytetään jo valmiina olevaa infrastruktuuria. Laskua kertyy vain työn ja tarvikkeiden hinnasta.
Lindén korostaa, että puolet jonottaneista on ollut kaihileikkauspotilaita, joiden hoitoon ei ole ollut tarpeeksi silmälääkäreitä
– Koska omilla silmälääkäreillämme on kädet täynnä vaativampienkin leikkausten kanssa, ostamme jatkossakin puolet kaihileikkauksista ulkoa. Loppujen lopuksi jono-ongelma koskettaa kuitenkin vain alle prosenttia koko toiminnastamme, joten ei se oikeasti ole kiinni rahasta vaan osaajista.
Suomalainen yleislääkäri on huippuosaaja
Erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon väliset raja-aidat kaatuvat uuden terveydenhuoltolain myötä rytisten Husissakin. Lindén kuitenkin rauhoittelee, ettei erikoislääkäreitä olla suinpäin jalkauttamassa joukolla terveyskeskuksiin.
Lindén muistuttaa, että suomalainen yleislääkäri on kansainvälisesti arvioiden erittäin kova osaaja, joka lähettää vain viisi prosenttia potilaista erikoissairaanhoitoon.
– Erikoissairaanhoidon ei pidä sotkeutua siihen 95 prosenttiin, mitä yleislääkärit voivat hoitaa itse. Eräs ihotautilääkäri, joka oli ollut terveyskeskuksessa yhden päivän viikossa, kertoi, että hänelle alkoi tulla niitäkin ihotautitapauksia, joita terveyskeskuslääkärit olivat aiemmin hoitaneet itse.
Lindénin mukaan Hus ja Hyks eivät ole olleet parhaita mahdollisia yhteistyökumppaneita perusterveydenhuollolle. Lääkäreillä on ollut norsunluutorniasennetta suhteessa perusterveydenhuoltoon.
– Tämä meidän pitää muuttaa vuodessa tai kahdessa. Heittäisin haasteen omille erikoislääkäreillemme, kun he usein kritisoivat, että 30 prosenttia lähetteistä on huonoja. Eihän silloin oikea tapa ole rutista vaan mennä sinne, mistä lähetteet tulevat ja käydä asiaa läpi niin, ettei huonoja lähetteitä tule.