YLE: Viidennes helsinkiläisistä elää köyhyysrajan alapuolella
Omistuksen ja varallisuuden keskittyminen yhä harvempien käsiin näkyy köyhyyden lisääntymisenä. Ylen uutisartikkeli kokoaa tilastotietoa tilanteesta pääkaupunkiseudulla: viidennes asukkaista elää köyhyysrajan (1150€ nettotuloja kuukaudessa) alapuolella ja useampi kuin joka kymmenes työssäkäyvä saa toimeentulotukea. Pienituloisten määrä on noussut vuosien 1995–2008 välillä lähes puolella eli 78 000 henkilöön.
YLE Uutiset 26.10.2010
Köyhyys lisääntyy rajusti pääkaupunkiseudulla
Yhä harvemmalla on varaa elää pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingissä lähes viidennes asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella ja määrä kasvaa jatkuvasti. Kehitys on yhtä huolestuttavaa Espoossa ja Vantaalla.
– Laskut maksetaan ja ruokaa ostetaan ja siihen jää just ja just rahaa, mutta mihinkään muuhun ylimääräiseen ei sitten jää. Eli kaikki kuntosalit ja tanssitunnit, joita mä olen harrastanut joskus, ovat jääneet pois. Ruuan hinta on noussut hirveästi, tuskailee tavaratalomyyjä Nasu Kuuvalo.
Hänen tarinansa on yhä tavallisempi pääkaupunkiseudulla. Noin 1300 euron tili riittää elämiseen, mutta mistään muusta on turha haaveilla. Espoolaisen Nasu Kuuvalon nettotulot ovat siis vain 150 euroa köyhyysrajan yläpuolella. Myös tilastot puhuvat samaa kieltä pääkaupunkiseudun pienitulosten ahdingosta ja heidän määränsä kasvusta.
– Helsingissä köyhyysrajan alapuolella elävien osuus on 14 prosenttia väestöstä ja Espoossa noin 9 prosenttia ja Vantaalla noin 10 prosenttia. Eli Espoossa ja Vantaalla noin 20 000 henkilöä kuuluu pienitulosten ryhmään, luettelee tutkija Leena Hietaniemi Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
Helsingissä pienituloisten määrä on noussut vuosien 1995–2008 välillä lähes puolella eli 78 000 henkilöön.
Yhteiskunnan tuki pitää ihmiset pääkaupungissa
Etenkin Helsingissä köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on lisääntynyt 1990-luvun jälkeen kovaa vauhtia. Syitä köyhyyteen ovat olleet elinkeinorakenteen murros ja varsinkin it-kuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa. Monella ihmisellä ei ole todellisuudessa varaa asua Helsingissä. Julkinen sektori auttaa selviytymään antamalla muun muassa toimeentulotukea. Helsingissä enemmän kuin joka kymmenes työssäkäyvä saa toimeentulotukea.
– Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat korkeat. Kotitaloudet joutuvat käyttämään julkisen sektorin tukia, esimerkiksi asumistukea. Siihen joudutaan turvautumaan valitettavan usein, sanoo tutkija Leena Hietaniemi Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
YLE Helsinki/ Jarno Virtanen
YLE Uutiset 26.10.2010
Köyhyys lisääntyy rajusti pääkaupunkiseudulla
Yhä harvemmalla on varaa elää pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingissä lähes viidennes asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella ja määrä kasvaa jatkuvasti. Kehitys on yhtä huolestuttavaa Espoossa ja Vantaalla.
– Laskut maksetaan ja ruokaa ostetaan ja siihen jää just ja just rahaa, mutta mihinkään muuhun ylimääräiseen ei sitten jää. Eli kaikki kuntosalit ja tanssitunnit, joita mä olen harrastanut joskus, ovat jääneet pois. Ruuan hinta on noussut hirveästi, tuskailee tavaratalomyyjä Nasu Kuuvalo.
Hänen tarinansa on yhä tavallisempi pääkaupunkiseudulla. Noin 1300 euron tili riittää elämiseen, mutta mistään muusta on turha haaveilla. Espoolaisen Nasu Kuuvalon nettotulot ovat siis vain 150 euroa köyhyysrajan yläpuolella. Myös tilastot puhuvat samaa kieltä pääkaupunkiseudun pienitulosten ahdingosta ja heidän määränsä kasvusta.
– Helsingissä köyhyysrajan alapuolella elävien osuus on 14 prosenttia väestöstä ja Espoossa noin 9 prosenttia ja Vantaalla noin 10 prosenttia. Eli Espoossa ja Vantaalla noin 20 000 henkilöä kuuluu pienitulosten ryhmään, luettelee tutkija Leena Hietaniemi Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
Helsingissä pienituloisten määrä on noussut vuosien 1995–2008 välillä lähes puolella eli 78 000 henkilöön.
Yhteiskunnan tuki pitää ihmiset pääkaupungissa
Etenkin Helsingissä köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on lisääntynyt 1990-luvun jälkeen kovaa vauhtia. Syitä köyhyyteen ovat olleet elinkeinorakenteen murros ja varsinkin it-kuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa. Monella ihmisellä ei ole todellisuudessa varaa asua Helsingissä. Julkinen sektori auttaa selviytymään antamalla muun muassa toimeentulotukea. Helsingissä enemmän kuin joka kymmenes työssäkäyvä saa toimeentulotukea.
– Asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat korkeat. Kotitaloudet joutuvat käyttämään julkisen sektorin tukia, esimerkiksi asumistukea. Siihen joudutaan turvautumaan valitettavan usein, sanoo tutkija Leena Hietaniemi Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
YLE Helsinki/ Jarno Virtanen