YLE: Huonotuloisten keskuuteen on kasvanut lähes tuloton kurjalisto
YLE uutisoi, että
YLE Uutiset 10.01.2011
Huonotuloisten keskuuteen on kasvanut lähes tuloton kurjalisto
Köyhien ja huonosti toimeentulevien joukkoon on syntynyt kaikkein vähäosaisimpien ryhmä.
Eriarvoisuus syvenee köyhien omassa keskuudessa, kun kaikkein köyhimpien paisuva joukko elää yhä useammin lähes tyystin vailla tuloja. Kun köyhiksi lasketaan ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosentin koko väestön keskituloista, on Suomessa runsaat 700 000 köyhää.
Tutkija näkee tulevaisuuden huolestuttavana, sillä köyhiä on jatkossa yhä enemmän.
Niiden ihmisten osuus, joiden tulot jäävät alle 40 prosentin keskimääräisestä köyhyysrajasta, on lisääntynyt, sanoo köyhyystutkija, professori Olli Kangas Kelasta. Heidän määränsä myös nousee jatkuvasti suuremmaksi ja köyhien keskuuteen syntyy ns. kurjien ryhmä, Kangas arvioi.
Taantuman vuoksi yhä useampi suomalainen elää entistä vähemmällä rahalla. Köyhyyden kasvu näkyy muun muassa leipäjonojen pitenemisenä. Köyhien ja huonosti toimeentulevien joukkoon on syntynyt kurjalisto, kun lähes kokonaan vaille tuloja jäävien ihmisten joukko on lisääntynyt taantumassa.
- Köyhien joukossa on tapahtunut köyhyyden syvenemistä. Se näkyy myös siinä, että toimeentulotukiasiakkuus on kasvanut ja tullut vielä pidempiaikaiseksi, sanoo professori Olli Kangas.
Kangas ennustaa, että tilanne voi muuttua vielä tätäkin huonommaksi, ellei taloustilanne parane rivakasti.
- Kurjien joukko on kasvussa. Köyhienkin kesken tapahtuu eriarvoistumista. Niiden, jotka elävät pelkällä perustyöttömyysrahalla, köyhyysaste on jo 90 prosenttia. Ja noin puolet pelkkää kansaneläkettä saavista yksinäisistä ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.
Samaa sanomaa kertoo satojen metrien hiljainen jono, joka kaartaa esimerkiksi Helsingin Myllypurossa elintarvikejaolle jo aamulla. Monien rahat eivät riitä edes bussiin, vaan leipäjonoon kahlataan rännässä.
Jo 13 vuotta vapaaehtoisena avustustyöntekijänä toiminut Sinikka Backman Herttoniemen seurakunnasta kertoo, että lähes tulottomien määrä on lisääntynyt elintarvikejonoissa, joiden alunperin piti olla vain väliaikaisia.
- Köyhyys syvenee, sanoo Backman.
Köyhälistön sisään syntyy kurjalisto?
- Siltä se valitettavasti vaikuttaa.
Eläkkeellä oleva vapaaehtoistyöntekijä puuskahtaa, että poliitikot ovat unohtaneet köyhimmät.
- Ei minulla ainakaan ole noussut tulotaso, että kulutukseen riittäisi yhtään enempää kuin viime vuonnakaan. Pikemminkin päinvastoin.
Avustustyöntekijä Sinikka Backman sanoo, että ihmiset pähkäilevät mm. sitä, että kumpaan rahansa pistää ruokaan vai lääkkeisiin.
- Me olemme kuitenkin ehtineet työuraa tässä yhteiskunnassa. Nyt me olemme tavallaan ongelmajätettä. Että poistuttaisi nopeasti näistä rikkaiden jaloista, niin hyvä olisi.
Köyhyystutkija, professori Olli Kangas selittää niitä tilastoja, jotka näyttävät, että suhteellinen köyhyys olisi laskenut.
- Asia seurailee taantuman myötä edellislaman latuja: keskitulo, josta köyhyysraja lasketaan on myös laskenut.
Kankaan mukaan se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.
Köyhien ja huonosti toimeentulevien joukkoon on syntynyt kaikkein vähäosaisimpien ryhmä.Köyhyystutkija Olli Kangas Kelasta näkee tulevaisuuden huolestuttavana.
Eriarvoisuus syvenee köyhien omassa keskuudessa, kun kaikkein köyhimpien paisuva joukko elää yhä useammin lähes tyystin vailla tuloja. Kun köyhiksi lasketaan ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosentin koko väestön keskituloista, on Suomessa runsaat 700 000 köyhää.
Niiden ihmisten osuus, joiden tulot jäävät alle 40 prosentin keskimääräisestä köyhyysrajasta, on lisääntynyt (...) Heidän määränsä myös nousee jatkuvasti suuremmaksi ja köyhien keskuuteen syntyy ns. kurjien ryhmä.
Köyhiä on jatkossa yhä enemmän. (...) Köyhien joukossa on tapahtunut köyhyyden syvenemistä. (...) Kurjien joukko on kasvussa. Köyhienkin kesken tapahtuu eriarvoistumista. Niiden, jotka elävät pelkällä perustyöttömyysrahalla, köyhyysaste on jo 90 prosenttia. Ja noin puolet pelkkää kansaneläkettä saavista yksinäisistä ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.Kuten tuloerojen kasvu, Kankaan mukaan myös
Se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.Tämä on huolestuttava merkki Suomen eriytymisestä yhä voimakkaammin luokkayhteiskunnaksi. Suuret erot eri väestöryhmien välillä repivät yhteiskuntaa kahtia ja luovat pahoinvointia, turvattomuutta sekä epäluottamusta. Toisistaan erkaantuvien väestöryhmien on yhä vaikeampaa asettua toisten asemaan, mikä lisää itsekkyyttä ja piittaamattomuutta muista. Lisäksi tämänkaltainen kehitys on omiaan ruokkimaan itse itseään, jos sitä ei katkaista tasa-arvoistavalla politiikalla.
YLE Uutiset 10.01.2011
Huonotuloisten keskuuteen on kasvanut lähes tuloton kurjalisto
Köyhien ja huonosti toimeentulevien joukkoon on syntynyt kaikkein vähäosaisimpien ryhmä.
Eriarvoisuus syvenee köyhien omassa keskuudessa, kun kaikkein köyhimpien paisuva joukko elää yhä useammin lähes tyystin vailla tuloja. Kun köyhiksi lasketaan ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosentin koko väestön keskituloista, on Suomessa runsaat 700 000 köyhää.
Tutkija näkee tulevaisuuden huolestuttavana, sillä köyhiä on jatkossa yhä enemmän.
Niiden ihmisten osuus, joiden tulot jäävät alle 40 prosentin keskimääräisestä köyhyysrajasta, on lisääntynyt, sanoo köyhyystutkija, professori Olli Kangas Kelasta. Heidän määränsä myös nousee jatkuvasti suuremmaksi ja köyhien keskuuteen syntyy ns. kurjien ryhmä, Kangas arvioi.
Taantuman vuoksi yhä useampi suomalainen elää entistä vähemmällä rahalla. Köyhyyden kasvu näkyy muun muassa leipäjonojen pitenemisenä. Köyhien ja huonosti toimeentulevien joukkoon on syntynyt kurjalisto, kun lähes kokonaan vaille tuloja jäävien ihmisten joukko on lisääntynyt taantumassa.
- Köyhien joukossa on tapahtunut köyhyyden syvenemistä. Se näkyy myös siinä, että toimeentulotukiasiakkuus on kasvanut ja tullut vielä pidempiaikaiseksi, sanoo professori Olli Kangas.
Kangas ennustaa, että tilanne voi muuttua vielä tätäkin huonommaksi, ellei taloustilanne parane rivakasti.
- Kurjien joukko on kasvussa. Köyhienkin kesken tapahtuu eriarvoistumista. Niiden, jotka elävät pelkällä perustyöttömyysrahalla, köyhyysaste on jo 90 prosenttia. Ja noin puolet pelkkää kansaneläkettä saavista yksinäisistä ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.
Samaa sanomaa kertoo satojen metrien hiljainen jono, joka kaartaa esimerkiksi Helsingin Myllypurossa elintarvikejaolle jo aamulla. Monien rahat eivät riitä edes bussiin, vaan leipäjonoon kahlataan rännässä.
Jo 13 vuotta vapaaehtoisena avustustyöntekijänä toiminut Sinikka Backman Herttoniemen seurakunnasta kertoo, että lähes tulottomien määrä on lisääntynyt elintarvikejonoissa, joiden alunperin piti olla vain väliaikaisia.
- Köyhyys syvenee, sanoo Backman.
Köyhälistön sisään syntyy kurjalisto?
- Siltä se valitettavasti vaikuttaa.
Eläkkeellä oleva vapaaehtoistyöntekijä puuskahtaa, että poliitikot ovat unohtaneet köyhimmät.
- Ei minulla ainakaan ole noussut tulotaso, että kulutukseen riittäisi yhtään enempää kuin viime vuonnakaan. Pikemminkin päinvastoin.
Avustustyöntekijä Sinikka Backman sanoo, että ihmiset pähkäilevät mm. sitä, että kumpaan rahansa pistää ruokaan vai lääkkeisiin.
- Me olemme kuitenkin ehtineet työuraa tässä yhteiskunnassa. Nyt me olemme tavallaan ongelmajätettä. Että poistuttaisi nopeasti näistä rikkaiden jaloista, niin hyvä olisi.
Köyhyystutkija, professori Olli Kangas selittää niitä tilastoja, jotka näyttävät, että suhteellinen köyhyys olisi laskenut.
- Asia seurailee taantuman myötä edellislaman latuja: keskitulo, josta köyhyysraja lasketaan on myös laskenut.
Kankaan mukaan se, millä vauhdilla köyhyys on lisääntynyt tässä maassa, hakee vertaistaan OECD-maiden joukossa.