Talouselämä uutisoi kokonaisveron olleen viime vuonna keveimmillään sitten 1980-luvun lopun. Varallisuuden yhä epätasaisempi jakautuminen näkyy esimerkiksi verotulojen ja julkisten palvelujen rahoituksen suhteessa, ja sen kautta myös tasavertaisesti kaikille saatavilla olevien julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemisenä. Tämän vaikutukset tuntuvat vakavimmin kaikkein heikoimpien ja vähäosaisimpien kohdalla. Esimerkiksi köyhyysrajan alapuolella eläviä verotetaan (eri tavoin, kuten ruoan hinnassa tai tukia vähentämällä) osin - suhteellisesti tai suoraan - jo ankarammin kuin arvopaperikauppaa keskimäärin.

Talouselämä 1.3.2011
Takana kevein verovuosi vuoden 1987 jälkeen
Verotaakka oli viime vuonna kevyimillään sukupolveen.

Tilastokeskus kertoi tiistaina, että veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,2 prosenttia vuonna 2010, lähes prosenttiyksikön pienempi kuin edellisvuonna.

Veroaste laski, koska verokertymä kasvoi hitaammin kuin nimellinen bruttokansantuote. Talous kasvoi siis nopeammin kuin verotaakka. Tilastokeskuksen mukaan veroaste on ollut yhtä alhainen viimeksi ollut vuonna 1987.

Valtio keräsi veroja yhteensä 76 miljardia euroa viime vuonna. Kotitaloudet maksoivat tuloveroja 22,3 miljardia euroa, noin prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yrityksiltä kerättävän yhteisöveron tuotto sen sijaan kasvoi viime vuonna peräti 30 prosenttia.

Kevyellä veroasteella on tietysti kääntöpuolikin: tulot eivät riitä kattamaan menoja. Tilastokeskus kertoi tiistaina, että Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna peräti 12,2 miljardilla eurolla 87,2 miljardiin euroon.

Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laski hieman, 2,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,6 prosenttia.