Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen New York Timesin vieraskynässä: Hallitus sotki perustulokokeilun
Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen, The New York Times:
HELSINKI, Finland — “Thank goodness that this experiment is coming to an end,” the Fox News commentator Stuart Varney said recently, after the Finnish government decided to stop its trial run with universal basic income (U.B.I.) at the end of the year. “You want money, get out there and work for it, please.”
Jussi Halla-aho, the leader of the far-right Finns Party, applauded the decision, arguing that “work is the best social security.” Some center-left politicians also have been skeptical. Antti Rinne, the leader of the Social Democratic Party, said last year, “I don’t need any basic income. I have a good salary, and if I happen to lose my job, I’d have unemployment benefits.”
But the demise of the U.B.I. experiment in Finland can’t be said to mean that U.B.I. has failed here. Not only are preliminary official results not even expected until 2019, but the Finnish government’s U.B.I. pilot project never really was about U.B.I.
As we wrote last summer, Finland’s program was doomed as soon as it began in early 2017. Targeting just 2,000 randomly selected unemployed Finns to receive 560 euros a month (about $675) for only two years, it was too limited in both scale and duration.
Finland’s conservative government was, of course, an implausible champion for progressive experimentation. Soon enough, it became clear that the Center Party, which leads the ruling coalition, had no intention of properly experimenting with U.B.I., which would have required conducting a much larger and longer study, as many academics recommended. Researchers overseeing the program were instructed to test whether the unemployed could be encouraged to take up low-paid work if they didn’t lose benefits.
Perustulokokeilun loppuminen vuoden lopussa ei tarkoita perustulon epäonnistumista, kirjoittavat Parecon Finlandin Antti Jauhiainen ja Joona-Hermanni Mäkinen. Sipilän hallitus asetti kokeilulle alusta asti liian tiukat raamit. Osallistujia olisi pitänyt olla enemmän, mukana olisi pitänyt olla työssäkäyviä ja tutkimuksen olisi pitänyt kestää kokonaisuutena pidempään.
On selvää, ettei hallitus ollut kokeilun kanssa tosissaan, sillä samalla kun perustulokokeilua alettiin käynnistää, hallitus suunnitteli ja toteutti paljon kritisoitua aktiivimallia. Perustulokokeilun mallilla on Suomessa enemmistön kannatus, mutta aktiivimalli on erittäin epäsuosittu.
Hallituksen pitäisi jatkaa kokeilua Kelan tutkijoiden suositusten mukaisesti. Näin tutkimuksesta saataisiin luotettavampaa tietoa ja kansan enemmistön toiveita noudatettaisiin. Samalla kunnioitettaisiin Suomen pitkää historiaa innovatiivisen ja kaukokatseisen sosiaalipolitiikan tutkimuksessa ja toteuttamisessa.
Perustulokokeilun herättämä valtava kansainvälinen huomio on ollut positiivinen yllätys. Todellinen opetus Suomelta maailmalle on kuitenkin yhtä kokeilua laajempi. Hyvinvointivaltio on kiistaton menestys, ja mallin ratkaisuja tulisi hyödyntää myös muissa maissa. Maksuton koulutus, laaja sosiaaliturva, vahvat tulonsiirrot ja laadukkaat julkiset palvelut ovat yhdessä vähentäneet köyhyyttä ja eriarvoisuutta paremmin kuin mikään muu yhteiskuntamalli.